Kilpisjärvi 20.11.2018. © Kuva: Martti Salminen
Järvien jäätilanne on heikko tai vaihteleva koko maassa. Etelä- ja Keski-Suomessa jääpeite monin paikoin puuttuu tai on liian heikko mitattavaksi. Järvien pinnat ovat edelleen paikoin alhaalla, samoin pohjavedet. Marraskuu oli varsinkin Lapissa leuto ja järvien jäätyminen viivästyi tavanomaisesta. Lisäksi lunta on ajankohtaan nähden harvinaisen vähän erityisesti Pohjois-Suomessa.
Järvien jäätilanteessa on nyt suurta alueellista vaihtelua ja jäälle aikovia kehotetaan erityiseen varovaisuuteen. Marraskuun loppuessa Pohjois-Suomen suurten järvien ranta-alueilla oli jo paikoin yli 10 cm:n jääkerros, mutta saman järven selkävesillä vesi saattoi lainehtia vielä avoimena.
”Mahdolliset lumisateet heikentävät jäänkasvua ja vaikeuttavat heikon jään alueiden erottamista”, muistuttaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Marraskuussa satoi tavanomaista vähemmän ja sateet tulivat monin paikoin vetenä. Lunta olikin marraskuun loppuessa harvinaisen vähän pohjoisessa. Esimerkiksi Ounasjoen ja Kuusamon Muojärven valuma-alueilla ei ole ollut joulukuun ensimmäisenä päivänä yhtä vähän lunta koko sinä aikana, kun valuma-alueiden lumimääriä on arvioitu eli Ounasjoella syksystä 1960 ja Muojärvellä syksystä 1971 alkaen.
Pohjavesien ja järvien pinnat ovat paikoin alhaalla jo pitkään jatkuneen vähäsateisen jakson seurauksena. Marraskuussa julkaistu tiedote on edelleen ajankohtainen:
Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomessa pohjaveden pinnat alhaalla, yksittäisissä kaivoissa vesi voi kevääseen mennessä loppua (23.11.2018)
Keski- ja Etelä-Suomen järvien vedenkorkeuksien lasku taittumassa
Joulukuun ensimmäisen viikon sateet tuovat hieman helpotusta Keski- ja Etelä-Suomen järvien pitkään jatkuneeseen kuivaan jaksoon. Alkuviikon jälkeen sateet tulevat lumena, mutta valunnan kasvun myötä useimpien järvien vedenpinnan lasku tasaantuu.
Suurista järvistä Päijänteen, Keiteleen, Keurusselän, Tarjanteen ja Längelmäveden ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla olevien vedenkorkeuksien ennustetaan pysyvän joulukuussa lähellä nykyistä tasoa tai nousevan hieman.
Itä-Suomessa luonnontilaisten järvien vesitilanne on parempi, mutta Saimaan ja Pielisen jo nyt ajankohdan keskitason alapuolella olevien vedenkorkeuksien ennustetaan laskevan hieman joulukuun aikana.
Rannikkovesistöissä pienten jokien vedenkorkeudet voivat nousta hieman joulukuun alun vesisateiden myötä, mutta sään pakastuminen saa vedenkorkeudet laskuun. Harvinaisen alhaalla olevien Lohjanjärven ja Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän hitaaseen nousuun.
Jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisen pienissä lukemissa Pohjois-Suomessa. Alkutalvi on ollut erittäin vähäluminen. Joulukuun alkuun ennustetut lumisateet parantavat hieman lumitilannetta, mutta lumen vesiarvo pysyy huomattavasti tavallista pienempänä.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
Suurekohtaiset sivut
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Jarkko J Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.j.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.