Lieksassa toteutettiin yhteisöpuutarhakokeilu Metka-kylätalolla. Yhteinen puutarha on ollut luonteva tapa vahvistaa ja integroida yhteen eri kansallisuuksista koostuvaa yhteisöä. Puutarhasta on tullut koko kylän oppimis- ja tapaamispaikka ja sen toimintaa on päätetty jatkaa myös tulevana kesänä. © Reeta Rönkkö
Suomessa 19 pohjoiskarjalaisella kylällä toteutettiin Kohti vähähiilisiä kyliä -hanke, jossa käynnistettiin paikallisia kokeiluja ja kannustettiin kyliä ottamaan käyttöön hiiliviisaita, eli hiilipäästöjä vähentäviä tai hiiltä varastoivia ratkaisuja. Hanke toteutettiin vuosina 2016–2019 ja sitä rahoitti Manner-Suomen maaseutuohjelma.
Tänään julkaistussa loppuraportissa esitellään Pohjois-Karjalan maakunnan kylissä toteutettuja kokeiluja, ja arvioidaan millaisia vaikutuksia niillä on ollut hiilipäästöjen vähenemisen kannalta. Lisäksi arvioidaan kokeilujen yhteisöllisiä vaikutuksia, sekä vaikutuksia sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen kylällä. Kokeilut liittyvät uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuden edistämiseen, kimppakyyteihin, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen, lähiruokaan ja ruokahävikin välttämiseen sekä hiilensidontaan tähtääviin toimiin.
Kyläsuunnitteluprosessi avuksi työhön
Kokeilujen valinta tapahtui kyläsuunnitteluprosessin kautta. Kokeilujen ilmastovaikutukset arvioitiin elinkaariarviointimenetelmällä. Muiden yhteisöllisten vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin yhteisöjen toimintakykyä ja pääomia tarkastelevia arviointikehikkoja, joiden pohjalta arvioitiin lisäksi kokeilun positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kyläyhteisön sosiaaliseen, inhimilliseen, kulttuuriseen, rakennettuun ja luonnon ympäristöön sekä poliittiseen pääomaan. Kehikkoa voidaan hyödyntää jatkossa yhteisö- ja kyläkohtaisten kokeilujen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja suunnitteluun.
Pienilläkin teoilla on positiivinen vaikutus
Päästövähennyksiä saatiin aikaan erityisesti energiaratkaisuihin liittyvissä kokeiluissa. Uusiutuvilla aurinko- ja tuulienergialla voidaan korvata muuta energiantuotantoa, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat suuremmat. Vastaavasti liikkumiseen ja jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen liittyvissä kokeiluissa positiiviset ympäristövaikutukset syntyvät vähentyneinä ajokilometreinä, kun erilaisia matkoja yhdistetään. Etenkin kimppakyydeillä voidaan saada hyviä tuloksia päästöjen vähentämisessä.
”Usean kokeilun osalta suorat ilmastopäästövähennykset jäivät vaatimattomiksi, mutta kun huomioidaan kokeilujen vaikutukset yhteisön toimintakykyyn, voivat vaatimattomammatkin kokeilut saada aikaan merkittäviä vaikutuksia ja positiivisen kehityskierteen”, toteaa erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kokeileminen on konkreettista vaikuttamista
Yhteisten kokeilujen kautta kaikki voivat osaltaan vaikuttaa. Parhaimmillaan pilottikohteet ja kokeilut voivat tarjota oppia myös muille ja innostaa kokeilemaan ja kehittämään toimia eteenpäin. Ympäristötoimilla voidaan edistää myös muita kyläyhteisölle tärkeitä asioita ja tukea kylän toimintakykyä.
”Kokeiluilla oli vaikutusta paitsi kyläyhteisön toimintaan, mutta niiden kautta myös yksittäiset kyläläiset ottivat uusia toimintatapoja omaan arkeensa”, sanoo kyläkehittäjä Reeta Rönkkö Maaseudun Sivistysliitosta.
Erilaisilla maisemanhoidollisilla sekä kylän yhteisiin rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä voi olla positiivinen vaikutus rakennettuun ympäristöön kytkeytyvään pääomaan. Monissa kokeiluissa yhteisön kyky hyödyntää sosiaalista ja inhimillistä pääomaa olivat ratkaisevassa roolissa kokeilujen käynnistämiseen, mutta kokeilut myös paransivat yhteisön verkostoitumista ja osaamista.
”Tämä oli todellinen hyvänmielen hanke. Pohjois-Karjalan maaseutukylillä on lämminhenkistä väkeä ja intoa miettiä yhdessä hiiliviisaita ratkaisuja. Hyvä yhdessä tekemisen ja oppimisen meininki on kantanut hankkeen alusta loppuun, siitä on kiittäminen ennen kaikkea hankkeen vetäjän Maaseudun Sivistysliiton henkilöstöä.” Tutkija Anne Holma Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
”Hanke on haastanut meitä tutkijoita miettimään ilmasto- ja muiden vaikutusten arvioinnin viemistä ruohonjuuritasolle samalla kun mietitään niiden teoreettista puolta”, Holma summaa lopuksi.
Lisätietoja
Tutkija Anne Holma, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kohti vähähiilisiä kyliä –hankkeen loppuraportti