Mikke Tanskan (vas.) ja Markus Kumpulaisen mielestä yhteistyö monen kumppanin projektiryhmässä on sujunut todella hyvin.© Solita
Maaliskuun lopussa saavutettiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) kannalta virstanpylväs. Ryhti-järjestelmän teknistä toteutusta on nyt tehty sata päivää. Joulukuussa 2022 Suomen ympäristökeskus (Syke) tiedotti, että tietojärjestelmän teknisiksi toteuttajiksi valittiin Solitan, Sitowisen ja Ubigun muodostama ryhmittymä. Toteutustiimissä on näistä yrityksistä mukana reilut 20 henkeä eri rooleissa. Vajaa puolet tiimistä on kehittäjiä. Merkkipaalun kunniaksi jututimme Solitan backend-kehittäjä Mikke Tanskaa ja kehittäjä Markus Kumpulaista tämänhetkisistä tunnelmista ja työn etenemisestä.
”Projektin alussa keskityttiin määrittelyjen ja teknisen pohjan täsmentämiseen, niin että työ palvelisi kaikkia osapuolia. Tarkensimme yhdessä mitä halutaan tehdä ja missä järjestyksessä. Keskustelimme Syken kanssa muun muassa millä teknologioilla heillä on totuttu tekemään järjestelmiä ja miten Solitan ehdottamat visiot istuvat kuvaan", Tanska ja Kumpulainen kertovat.
Syken kaavoituksen ja rakentamisen asiantuntijat ohjaavat kehittäjien työtä, ja Solitan tiimistäkin löytyy paikkatieto-osaaja.
”Määrittelijät Sykessä auttavat meitä ymmärtämään, mitä erityispiirteitä kaavaprosessiin ja rakentamispuoleen liittyy. Työssä pyrimme sitten mahdollisuuksien puitteissa yksinkertaistamaan prosessia käyttäjän näkökulmasta. Toisin sanoen yritämme hahmottaa ja yhteensovittaa tekniset näkökohdat reaalimaailman kanssa, jotta muun muassa kaavaprosessit toimisivat mahdollisimman sujuvasti”, Tanska sanoo.
Ketterässä ohjelmistokehityksessä tärkeää on priorisointi
Projektin alkuvaiheessa on myös käytetty aikaa validointisääntöihin, joissa määritellään mitä kyselyrajapinnan kautta tulevassa viestissä eli sanomassa saa olla ja mitä ei. Seuraavaksi solitalaisten tavoitteena on keskittyä tallennusrajapintoihin, joissa käytetään vastaavaa validointia kuin kyselyrajapinnassa. Tiedon täytyy pysyä eheänä alusta loppuun asti.
”Ketterän ohjelmistokehityksen menetelmiä käyttämällä tavoitteena on tehdä versio, joka täyttää vähimmäistarpeet ja myös pysyy mahdollisimman hyvin budjetissa ja aikataulussa. Tähän ensimmäiseen versioon saadaan sitten vuorostaan palautetta käyttäjiltä”, Kumpulainen ja Tanska kertovat.
Sovelluskehittäjien näkökulmasta on tärkeää tehdä koodia, jota on helppo tarvittaessa muuttaa myöhemmin.
”Järjestelmän laadunvarmistus testiautomaation kautta on myös tärkeää. Testien avulla voidaan varmistaa, että koodiin tehtävät muutokset eivät hajota kokonaisuutta”, Kumpulainen sanoo.
Yhteinen päämäärä ohjaa toimintaa
Tiimille on muodostunut positiivinen kokemus yhteistyöstä, ja kaikki ovat puhaltaneet samaan hiileen.
”Projektiryhmittymässä on mukana jopa kolme yritystä, mutta yhteistyö on sujunut todella sujuvasti. Jo tarjousvaiheessa annettu tiimitehtävä antoi hyvän kuvan tiimiemme yhteistyökyvystä. Ryhmässä on niin solitalaisia kuin Sitowisen, Ubigun ja Syken asiantuntijoita, mutta kaikki tuntuvat olevan 'omaa porukkaa’. Yhteishenki lupaa hyvää”, Tanska hehkuttaa.
Kumpulainen ja Tanska antavat erityistä kiitosta toimeksiannon yhteydessä annetuille selkeille, valmiille sovelluskehityspohjille ja ohjelmistokehityskäytännöille. Toki hankkeessa on haastettu puolin ja toisin eri näkemyksilläkin. Asioissa on kuitenkin aina rakentavasti päästy yhteisymmärrykseen siitä, miten edetään alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Tiimityö on ollut tiivistä, ja yhteinen päämäärä on ohjannut kaikkien toimintaa.
Kesäksi palvelu kaavatietojen validointiin
Ensimmäinen näkyvä osa tietojärjestelmää on palvelu, jolla järjestelmään saapuvat kaavatiedot validoidaan eli tarkistetaan. Kaavojen tekijät voivat siis testata, miten heidän tuottamansa aineisto sopii järjestelmään. Palvelu valmistuu kesällä.
Kesällä pyritään myös aloittamaan kumppanitestaukset. Syke, kunnat, maakuntien liitot ja yritykset testaavat yhdessä, miten tieto liikkuu järjestelmien välillä. Toukokuussa ympäristöministeriö avaa avustushaun, jonka kautta kunnat voivat hakea mukaan kumppanitestauksiin.
Yritykset puolestaan voivat keväällä kommentoida tietojärjestelmän rajapintakuvauksia. Kuvaukset auttavat ymmärtämään, miten rajapinnat toimivat ja rakentamaan kytkentöjä järjestelmien välille.
Lisätietoja tietojärjestelmähankkeesta
- Hankepäällikkö Päivi Malmi, Suomen ympäristökeskus Syke
p. 050 375 7114, etunimi.sukunimi@syke.fi