Kärpäsillä voi olla viljelykasvien pölytyksessä suurempi rooli kuin aiemmin on uskottu. Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen (Flies are important pollinators of mass-flowering caraway and respond to landscape and floral factors differently from honeybees) mukaan kukkakärpäset ovat merkittäviä kuminan pölyttäjiä Suomessa. Niiden määriin kuminapelloilla vaikuttavat eri tekijät kuin tarhamehiläisten määriin.
Kukkakärpäsiin kuuluva helosurri kuminalla. Kuva Marjaana Toivonen.
Tutkimuksessa seurattiin pölyttäjien tekemiä kukkakäyntejä 30 kuminapellolla Uudellamaalla. Lisäksi mitattiin kuminan satoa kasveilla, joilla pölyttäjät olivat käyneet vapaasti, sekä kasveilla, joille hyönteisten pääsy oli estetty.
Eniten kuminan kukilla vieraili kukkakärpäsiä, jotka tekivät 36 % kaikista havaituista kukkakäynneistä. Toiseksi yleisimpiä pölyttäjiä olivat tarhamehiläiset (25 % kukkakäynneistä) ja muut kärpäset (20 % kukkakäynneistä).
Hyönteispölytys parantaa kuminan satoisuutta
Kukkakärpästen ja muiden kärpästen määrä kuminalla oli suurempi peltojen reuna- kuin keskiosissa. Myös ympäröivän maiseman metsäisyys lisäsi kärpästen vierailuja kuminalla. Runsas kukkivien mesikasvien määrä viereisellä pellonpientareella oli yhteydessä muiden kärpästen kuin kukkakärpästen sekä erakkomehiläisten runsauteen kuminalla.
Tarhamehiläisiä oli eniten kuminapelloilla, joilla kukkivan kuminan peittävyys oli suuri. Tarhamehiläisten näkökulmasta kumina ei ole kovin houkutteleva kasvi, eikä tarhamehiläispesien sijoittaminen kuminapellon viereen takaa tarhamehiläisten runsaita kukkakäyntejä kuminalla.
Kuminan siemensato nousi niin kukkakärpästen kuin tarhamehiläistenkin tekemien kukkakäyntien lisääntyessä. Kokonaan ilman hyönteispölytystä jääneillä kasveilla sato oli 40 % matalampi kuin avoimesti pölyttyneillä kasveilla.
Pölyttäjien satovaikutusten tutkimisessa käytetty häkki, joka estää pölyttäjien pääsyn kuminan kukille. Kuva Anna-Elina Karimaa.
Kaksivuotinen, koiranputkea muistuttava kumina on tärkeä viljelykasvi Suomessa. Vuonna 2021 sen viljelyala oli 18 500 hehtaaria. Noin neljännes maailmalla käytetystä kuminasta tuotetaan Suomessa.
Lisätiedot
Erikoistutkija Marjaana Toivonen