Ympäristöjalanjälki lisää luotettavaa ympäristötietoa tuotteista

© Ari Nissinen

Markkinoilla on käytössä kymmeniä erilaisia tuotteiden ympäristömerkintöjä ja ekosuunnittelun työkaluja. Kuluttajalle suuntautuvaa tuotteiden ympäristötietoa tulisi yhdenmukaistaa. Tämä tukisi myös yritysten tasavertaista kilpailua markkinoilla. Elinkaariarvioinnin pohjalta kehitetty ympäristöjalanjälki lisää tuotteiden ympäristötiedon tarkkuutta, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta.

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa ”Joutsenmerkki, kiertotalous ja ympäristöjalanjälki” Suomen ympäristökeskus (SYKE) vertaili Joutsenmerkkiä ja Euroopan komission kehittämää ympäristöjalanjälkimenetelmää (Product Environmental Footprint). Hankkeessa selvitettiin myös pohjoismaisten tekstiili- ja IT-alan yritysten ekosuunnittelun työkalujen käyttöä sekä vihreitä innovaatioita.

Tuotteiden ympäristötietoa yhdenmukaistettava

Ympäristöjalanjälkimenetelmä parantaa yritysten mahdollisuuksia laskea vertailukelpoisesti ympäristövaikutuksiaan. Yritys voi määrittää tuotteen tärkeimmät ympäristövaikutukset kuudestatoista ympäristövaikutuksesta elinkaariarviointiin perustuvalla menetelmällä. Vaikutusluokkia ovat muun muassa ilmastonmuutos, mineraaliresurssien ehtyminen, sekä vaikutukset otsonikerrokseen ja rehevöitymiseen.

"Joutsenmerkki taas on Pohjoismaissa tunnettu ympäristömerkki, jonka kuluttajat mieltävät luotettavaksi ja edelläkävijyydestä kertovaksi. Selvitystemme mukaan Joutsenmerkki voisi hyödyntää tuotteiden ympäristöjalanjälkitietoa määrittäessään tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia. Haastavampi vaihtoehto olisi vaatia yrityksiä tuottamaan ympäristöjalanjälkitieto osana Joutsenmerkin myöntämisvaatimuksia”, sanoo tutkija Johanna Suikkanen SYKEstä.

Tarve yhteistyölle eri menetelmien välillä on suuri, jotta kuluttajat saisivat yhdenmukaista tietoa tuotteiden ympäristöystävällisyydestä ja jotta yritysten olisi helpompi mitata ja vähentää ympäristövaikutuksiaan. Esimerkiksi Joutsenmerkki nostaa esille laajasti tuotteiden terveys- ja ympäristövaikutuksia kun taas ympäristöjalanjälkimenetelmä painottaa tuotteiden ilmastovaikutuksia ja samaan aikaan ottaa huomioon 15 muutakin ympäristövaikutusta.

Yritykset tarvitsevat lisää tietoa uusista ekosuunnittelun työkaluista

Selvityksessä mukana olleet yritykset eivät tunteneet kovinkaan hyvin kehitteillä olevaa ympäristöjalanjälkimenetelmää, mutta olivat kiinnostuneita kuulemaan siitä lisää.

”Syyt ympäristöasioiden huomioimiseen yrityksissä ovat pitkälti sisäsyntyisiä. Valtaosa kyselyymme vastanneista yrityksistä kertoi motiivikseen yleisen tahtotilan ja koki toimimisen velvollisuudekseen”, sanoo tutkija Hanna Salo SYKEstä. ”Toisaalta IT- ja tekstiilialan yritykset keskittyvät yhä tuotteiden ja valmistusmenetelmien käytännön paranteluun, vaikka tuotteiden käyttöikää pidentävien palveluiden tarjoaminen voisi olla niille helpompi ja asiakkaita houkutteleva keino.”

Ekosuunnittelun työkalujen käyttö edistää yritysten innovatiivisuutta sekä ympäristöasioiden huomiointia. Kehitteillä oleva ympäristöjalanjälkimenetelmä lisää yhteistä tietoa siitä, missä eri alojen ja tuoteryhmien suuret ympäristövaikutukset syntyvät. Näin yritykset voivat keskittyä itselleen olennaisimpiin asioihin.

Tuotepolitiikalle yhteinen luotettava tietopohja

Elinkaariarviointi on perusmenetelmä minkä tahansa tavaran tai palvelun ympäristövaikutusten määrittämiseen. Elinkaariarvioinnin pohjalta kehitetty ympäristöjalanjälki lisää tulosten tarkkuutta, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Kuitenkin varsinainen järjestelmä kaiken ympäristöjalanjälkeen tarvittavan tiedon ja tuotekohtaisten tulosten hallinnalle puuttuu vielä.

”Ympäristöjalanjälki voi jatkossa olla tärkeä osa sitä yhteistä ja luotettavaa tietopohjaa, jota tarvitaan erilaisille ympäristömerkinnöille ja ohjauskeinoille kuten ekotuotesuunnittelua koskeva lainsäädäntö ja julkiset hankinnat”, toteaa kehittämispäällikkö Ari Nissinen SYKEstä.

Pohjoismaista yhteistyötä ympäristöjalanjäljen eteen

Pohjoismaat ovat yhdessä osallistuneet ympäristöjalanjäljen kehittämiseen ja levittäneet tietoa menetelmästä Pohjoismaihin. Työpajoja ja konferensseja on järjestetty Tukholmassa, Oslossa ja Helsingissä, ja viimeisin järjestetään 19.11.Kööpenhaminassa. Työpajojen ja konferenssin videoita ja esitelmiä löytyy osoitteesta www.nordic-pef.org

Projektin tuottamat raportit:

• Nordic Swan Ecolabel and Product Environmental Footprint -raportissa verrataan ympäristöjalanjälkimenetelmän (Product Environmental Footprint, PEF) ja Joutsenmerkin tuottamaa ympäristötietoa sekä menetelmien synergioita ja eroavaisuuksia. Raportti keskittyy erityisesti maaleihin, tekstiileihin, ladattaviin pattereihin ja akkuihin sekä paperivälituotteesen. 
• Nordic Swan Ecolabel and Organisation Environmental Footprint -raportissa kuvataan yritysten ympäristöjalanjäljen (Organisation Environmental Footprint, OEF) ja Joutsenmerkin käyttöä kaupan alalla. Selvityksessä etsitään mahdollisia yhteishyötyjä näiden kahden menetelmän välillä, jotta ympäristövaikutusten mittaaminen ja niiden vähentäminen olisivat kaupoille nykyistä helpompia. 
• Use of ecodesign tools and expectations for Product Environmental Footprint -raportti tuo esiin pohjoismaisten tekstiili- ja IT-yritysten ponnisteluja niiden tuotteisiin liittyvien ympäristövaikutusten vähentämiseksi. 
• Circular economy and the Nordic Swan ecolabel - An Analysis of Circularity in the Product-Group-Specific Environmental Criteria -raportti analysoi, kuinka ympäristömerkki Joutsen tukee kiertotaloutta. 
• Product Environmental Information and Product Policies. How Product Environmental Footprint (PEF) changes the situation? -raportti selvittää mahdollisuuksia käyttää ympäristöjalanjälkeä ohjauskeinoissa kuten ekotuotesuunnittelua koskevassa direktiivissä ja julkisissa hankinnoissa. Raportti on myös Joutsenmerkki, kiertotalous ja ympäristöjalanjälki (SCEPEF) -hankkeen loppuraportti.

Lisätietoa:

• Kehittämispäällikkö Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. +358 295 251 457, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• Tutkija Johanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. +358 295 251 845, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• Tutkija Hanna Salo, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. +358 295 251 944, etunimi.h.sukunimi@ymparisto.fi
• Ympäristöjalanjälki-ryhmän puheenjohtaja Cecilia Matsson, Naturvårdsverket,  cecilia.mattsson@naturvardsverket.se
• Ympäristöjalanjälki-ryhmän koordinaattori Preben Kristensen, pk@prebenk.dk