Osmankäämi soveltuu erinomaisesti rakennuslevyjen raaka-aineeksi lujan, kennomaisen rakenteensa
ansiosta.
Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tutkijat selvittivät kahden lupaavan kosteikkoviljelytuotteen elinkaaren päästövaikutukset. Suomen oloissa ja suureen mittakaavaan soveltuvista kasveista tutkimukseen valittiin järviruokopohjainen kasvualusta ja osmankäämipohjainen rakennuslevy. Tutkimus osoitti, että uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan.
Epävarmuustekijöistä huolimatta molemmat vaihtoehdot ovat lupaavia ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja. Keskimäärin tuotteilla saavutetaan useiden tonnien hiilidioksidivähennys hehtaaria kohden. Useimmissa tapauksissa vähennys riittää kompensoimaan viljelyn päästöt ja koko tuoteketju on hiilinegatiivinen.
Kosteikkoviljely on keino hallita turvepeltojen päästöjä
Kosteikkoviljelyssä nostetaan vedenpintaa turvepelloilla hiilen hajoamisen estämiseksi ja siirrytään viljelemään märissä oloissa kasvavia viljelykasveja. Tutkijat selvittivät markkinapotentiaaliltaan mittavien järviruokopohjaisen kasvualustan ja osmankäämipohjaisen rakennuslevyn koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen. Tutkimus on julkaistu Ecological Engineering -tiedelehdessä.
”Kosteikkoviljelyyn on tunnistettu satoja hyvin soveltuvia kasveja, joilla voidaan korvata nykyisin tuotannossa olevia vaihtoehtoja. Tutkimukseen valittuja tuotteita valmistetaan tällä hetkellä pienessä mittakaavassa ja markkinapotentiaali on huomattava”, erikoistutkija Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Tuotteilla pystytään korvaamaan kivivillaa ja turvetta
Tutkimuksen lähtökohtana oli siirtää nyt peltoviljelyssä oleva peltohehtaari kosteikkoviljelyyn ja seurata kosteikkoviljelytuotteen elinkaari alusta loppuun. Elinkaaressa huomioitiin viljely, sadonkorjuu, kuljetukset, prosessointi, käytön aikainen hiilivarasto ja kierrätys.
Lisäksi tuotteille annettiin laskennalliset hyvitykset siitä, että ne korvasivat nyt markkinoilla olevia tuotteita, kivivillaseinärakennetta ja turvepohjaista kasvualustaa.
Koska sekä biologisiin prosesseihin että uusiin tuotteisiin liittyy epävarmuutta, tutkimus tehtiin epävarmuusanalyysinä. Sen sijaan, että olisi laskettu vain yksi arvio ilmastovaikutuksista, kummallekin verrattavalle tuotteelle laskettiin 4 000 arviota.
Eri laskentakerroilla lähtötiedot arvottiin niille kirjallisuuden perusteella arvioiduista todennäköisyysjakaumista, jolloin saatiin arvio ilmastovaikutuksesta, sekä sen herkkyydestä erilaisille laskennan oletuksille.
Suuri osa laskelmassa saavutetuista ilmastohyödyistä on peräisin hyvityksestä, joka tuotteille laskettiin nykyisten tuotteiden korvaamisesta. Tämän lisäksi osmankäämilevy siirtää nopeasti kiertävää hiiltä pitkäikäiseksi rakennusmateriaaliksi ja lisää rakennusten hiilivarastoa.
Laskelma pohjautui tämänhetkisiin, pääosin kirjallisuudesta sovellettuihin arvoihin. Jos tuotteita lähdetään valmistamaan suuremmassa mittakaavassa, tuotekehityksessä kannattaa panostaa niihin tekijöihin, jotka tunnistettiin herkkyystarkastelussa merkittävimmiksi. Näitä ovat viljelyn päästöt, satotaso, rakennuslevyjen käyttöikä ja kasvualustan valmistuksen päästöt.
Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) -tutkimushankkeessa. SOMPA-hanke kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta. Hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä -ohjelmaa.
Artikkeli
Lisätietoja
Erikoistutkija Tuomas J. Mattila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1415, etunimi.sukunimi@syke.fi