© Jáchym Judl / SYKE
Korkealaatuisten ja turvallisten ravinnetuotteiden tuottaminen edellyttää uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteenkäsittelyssä. Suomen ympäristökeskuksen NORMA-hankkeessa kartoitettiin uusia potentiaalisia ravinteiden talteenottotekniikoita ja kehitettiin niiden arviointia.
Ravinteet entistä tehokkaammin hyötykäyttöön
Jätevesien ravinteiden talteenoton nykytila ja tavoitetila (P = fosfori, N = typpi, X = haitta-aineet).
Lataa isompi kuva (png). © SYKE
Tällä hetkellä käytössä olevia yhdyskuntajätevesien käsittelytekniikoita ei ole suunniteltu ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen näkökulmasta. Nykyisin noin 70 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja vain alle kymmenesosa typestä päätyy lietteen kautta viherrakentamisen ja maatalouden käyttöön. Jätevesilietteen ravinteet ovat lisäksi kasveille heikosti hyödynnettävässä muodossa.
Kehitteillä on useita ravinteiden talteenotto- ja lietteenkäsittelymenetelmiä, joiden avulla yhä suurempi osa ravinteista voidaan saada tehokkaammin ja käyttökelpoisemmassa muodossa hyötykäyttöön. Fosforista voitaisiin saada talteen uusilla tekniikoilla jopa 90 prosenttia ja typestä kolminkertainen määrä nykytilanteeseen verrattuna.
Esimerkiksi typen talteenottoa voidaan parantaa merkittävästi ilman suuria prosessiteknisiä muutoksia. Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä lietteen kuivauksessa muodostuvaa rejektivettä, joka kierrätetään nykyisin prosessin alkuun.
Kierrätyslannoitevalmisteita maatalouden tarpeisiin
Uusien menetelmien avulla voidaan tuottaa esimerkiksi maatalouden käyttöön soveltuvia lannoitevalmisteita. Jätevesien ravinteiden tehokas talteenotto ja kierrättäminen vähentää jätevedenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöjä sekä mineraalilannoitteiden tarvetta. Kierrätyslannoitteilla voidaan lisätä myös orgaanista ainetta peltoihin.
Haitallisten aineiden vähentäminen parantaa lietteen hyötykäytön turvallisuutta
Puhdistamolietteiden ravinteiden hyödyntäminen pääosin lannoitekäytössä on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelmassa. Puhdistamolietteen hyötykäyttö on kuitenkin nähty viime vuosina ongelmallisena etenkin sen sisältämien orgaanisten haitta-ainejäämien vuoksi.
Jotta jätevesien ravinteiden käyttöä voidaan jatkaa tai jopa lisätä, tulee jäteveden ravinteet jalostaa turvallisiksi lopputuotteiksi. Myös tämä edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa. Esimerkiksi termisten lietteenkäsittelymenetelmien korkeissa lämpötiloissa osa haitallisista aineista tuhoutuu. Tutkimustietoa haitta-aineiden poistumisesta uusilla menetelmillä on kuitenkin toistaiseksi vähän.
”Uusien menetelmien avulla voidaan vähentää haitta-aineiden päätymistä ympäristöön. Tutkimustietoa haitta-aineista ja niiden vaikutuksista tarvitaan lisää”, sanoo tutkija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskuksesta.
Monitavoitearviointi auttaa valitsemaan sopivat menetelmät
Erilaisten ravinteiden talteenotto- ja lietteenkäsittelymenetelmien valintaa varten NORMA-hankkeessa tuotettiin monitavoitearviointikehys. Sen avulla menetelmiä voidaan arvioida esimerkiksi ravinteiden talteenoton, lopputuotteen turvallisuuden tai kustannusten näkökulmasta.
Erilaisia menetelmiä yhdistämällä voidaan tehostaa niiden vaikuttavuutta. Sopivan ravinteiden talteenottomenetelmän tai niiden yhdistelmän valinnassa tulee huomioida kunkin puhdistamon erityispiirteet sekä koko jätevedenkäsittelyprosessi.
”Uusia menetelmiä voidaan hyödyntää puhdistamokohtaisesti. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin syytä pohtia myös suurempia rakenteellisia muutoksia, kuten esimerkiksi erilaisten jätevesien erilliskeräystä ja käsittelyä sekä puhdistamoiden uudistamista ravinteiden talteenoton näkökulmasta”, sanoo erikoistutkija Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta.
Lisätietoa
- erikoistutkija Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh 0295 251 362, etunimi.sukunimi@syke.fi
- tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh 0295 251 843, etunimi.sukunimi@syke.fi