Vesitilanne kesäkuun lopussa 2013: Järvivedet olivat huippulämpimiä kesäkuussa, rankkasateet voivat aiheuttaa paikallisia tulvia Pohjanmaalla

Tiedote 2.7.2013 klo 9.31

Isokoskelopoikue lepää laiturilla

© Riku Lumiaro

Järvien pintavedet lämpenivät juhannuksen jälkeisten helteiden myötä ajankohtaan nähden huippulämpimiksi jo toistamiseen tämän kesän aikana. Edellisen kerran ajankohtaan nähden ennätyksellisiä lukemia mitattiin kesäkuun alussa. Tuolloin useissa maan etelä- ja keskiosan järvissä mitattiin yli 22 astetta, ja kesäkuun lopulla veden lämpötilat nousivat paikoin jopa 25 asteeseen.”Kesäkuun pintaveden keskilämpötila oli useilla maan etelä- ja keskiosan järvillä korkeampi kuin koskaan aiemmin”, kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Rankkasateet voivat aiheuttaa paikallisia tulvia Pohjanmaalla

Pohjanmaalla maaperä on kesäkuun rankkojen sateiden jäljiltä märkää, ja loppukuun runsaat ukkossateet ovat nostaneet virtaamia monin paikoin. ”Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat saattavat edelleen nousta nopeasti, jos samoille alueille osuu suuria sademääriä useampana päivänä”, ennustaa hydrologi Miia Smolander Suomen ympäristökeskuksesta. Etelä-Suomessa maaperä on kuivaa ja vaatii suuren sademäärän, jotta valunta ja jokien virtaamat alkavat kasvaa.

Järvi-Suomen suurten järvien vedenkorkeudet ovat kesäiseen tapaan laskussa, ja laskun ennustetaan jatkuvan koko heinäkuun ajan ilman poikkeuksellisen suuria sateita. Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus laskee heinäkuun aikana 15−25 cm eli ajankohdan keskitason alapuolelle. Päijänteen vedenkorkeus on vähitellen kääntymässä hitaaseen laskuun, ja ennusteen mukaan laskua kertyy heinäkuun loppuun mennessä 5−15 cm riippuen sateista ja juoksutuspäätöksistä. Useimpien muiden järvien, esimerkiksi Pielisen, Kallaveden, Nilakan, Keiteleen ja Längelmäveden, vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskitason alapuolella ja laskevat edelleen heinäkuun ajan.

Vesitilanne kesäkuussa 2013

Sadanta

Kesäkuussa satoi monin paikoin keskimääräistä enemmän. Eniten sadetta kertyi rankkasateiden myötä Pohjanmaalla ja Koillismaalla. Näillä alueilla satoi 100−140 mm eli paikoin kaksinkertaisesti tavalliseen nähden. Vähiten kesäkuussa satoi etelärannikolla ja Pohjois-Lapissa, alle 40 mm.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Järvien vedenpinnat olivat kesäkuussa pääosin laskussa ja jokien virtaamat kesäisen pieniä, mutta ajoittain sateet saivat vedet vähäksi aikaa nousuun osassa maata. Pohjanmaalla kuukauden viimeisen viikon rankat ukkossateet kasvattivat virtaamia selvästi. Suurimmista järvistä Päijänteen pinta nousi vielä kesäkuussa. Saimaassa ja Pielisessä veden nousu taittui tavallista aiemmin sateiden vähäisyydestä johtuen ja kesäkuussa vedet laskivat jo. Kuukauden lopussa vedenkorkeudet olivat valtaosassa maata lähellä ajankohdan keskiarvoja tai niiden alapuolella. Pielisessä vesi oli lähes 40 cm ja Kallavedessä noin 20 cm tavallista alempana. Yli vuoden korkealla ollut Saimaan pinta oli vielä n. 20 cm keskimääräistä ylempänä, mutta ero keskiarvoon on pienenemässä koko ajan. Päävesistöjen keskivirtaamat olivat kesäkuussa enimmäkseen selvästi tavallista pienempiä.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnankorkeudet ovat laskussa koko maassa. Maan etelä- ja keskiosassa korkeudet olivat kesäkuussa 0−25 cm alle ajankohdan keskimääräisen. Maan pohjoisosissa pohjavedet olivat 0−10 cm alle ajankohdan keskiarvon. Lämpimien säiden jatkuessa pohjavesien pinnat laskevat edelleen.

Pintaveden lämpötila

Kesäkuun alussa pintaveden lämpötilat kohosivat helteiden myötä ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkeisiin lukemiin. Lämpötilat romahtivat kesäkuun 10. päivän jälkeen selvästi säätyypin muututtua. Tämän jälkeen veden lämpötilat seurailivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä lukemia. Juhannuksen jälkeen lämmin sää nosti jälleen veden lämpötiloja selvästi ajankohdan keskiarvoja korkeammalle. Kesä-heinäkuun vaihteessa maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa pintavedet olivat yleisesti 18−24 astetta ja Lapissa 10−20 astetta. Lukemat olivat koko maassa ajankohdan keskimääräistä korkeampia.

Lisätietoja

Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa

SYKEn hydrologit Twitterissä

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Hydrologi Miia Smolander, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 673 4437, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: