Tiedote 28.4.2021 klo 14.48
Marja Salo on väitöstyössään tutkinut kulutuksen muutosten esteitä Suomessa ja Euroopassa. Hän asuu tilapäisesti Ruandassa. ”Kulutukseen vaikuttaa kaikkialla erityisesti tulotaso. Valtavien tuloerojen vaikutukset näyttäytyvät täällä kuitenkin erityisen suurina.”
Kulutustapojen on muututtava, jotta ympäristöongelmia saadaan hillittyä. Kulutuksen seurantatietojen keräämiseen ja ympäristövaikutusten laskemiseen on kehitetty useita sovelluksia. Uuden väitöstutkimuksen mukaan kuitenkaan pelkästään niillä ei saada aikaan kulutustottumusten muutosta. Tärkeää on, että myös arkiympäristö, esimerkiksi mahdollisuudet käyttää eri liikkumismuotoja, tukee muutosta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Marja Salo väittelee Helsingin yliopistossa keskiviikkona 5. toukokuuta.
”Kulutuksen seurantatieto ja kulutuksen ympäristövaikutusten laskurit, esimerkiksi hiilijalanjälkilaskuri, eivät välttämättä juurru toistuvaan käyttöön arjessa. Jos laskureilla tavoitellaan toiminnan muutosta, tieto on vasta hyvä alku. Muutoksen esteenä ovat usein varsin käytännölliset syyt. Esteiden voittamiseen tarvitaan esimerkiksi toisten ihmisten tukea ja arkiympäristöä, joka tekee muutoksesta sujuvaa”, sanoo Marja Salo.
Laskurit antavat ehdotuksia siitä, mitä muutoksista arkeen ja kulutukseen tulisi tehdä. Se, ettei muutokseen ryhdytä, voi kummuta haluttomuudesta kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä. Esimerkiksi ruokavalintoihin vaikuttavat omat ja seurueen tottumukset.
Muutosta voivat estää myös toimintaympäristön rajoitteet, esimerkiksi kotiin jo aiemmin valitut energiaratkaisut. Tietotyökaluilla ei muutoksen esteistä voida ratkaista, vaan tarvitaan välittäjiä, kuten energianeuvojia ja kestävyyskysymyksiin perehtyneitä korjausrakentamisen ammattilaisia, jotka auttavat tulkitsemaan tietoa ja tunnistamaan muutoksen mahdollisuuksia.
Tiedolla voidaan suunnata huomiota kokonaisuuden kannalta merkittäviin asioihin
Kulutusta voidaan ohjata esimerkiksi määräyksin ja rajoituksin, taloudellisin keinoin, kuten verotuksella, ja informaatio-ohjauksella, eli tiedolla.
Räätälöityä kulutustietoa ja laskureita on saatavilla netti- ja älypuhelinsovelluksina. Niitä ovat kehittäneet niin julkinen sektori, järjestöt kuin yrityksetkin.
Laskurit ja kulutustieto havainnollistavat nykytilaa ja kulutuksen eri osa-alueiden suuruusluokkia. Tiedolla pystytään suuntaamaan huomiota kokonaisuuden kannalta merkittäviin asioihin, kuten energiankulutukseen ja ruuan raaka-ainevalintoihin. Kulutustietoa voivat hyödyntää kuluttajien lisäksi myös yritykset, esimerkiksi lounasravintolat.
Laskureiden kehittämisessä ja tutkimuksessa huomio kiinnittyy usein työkalun ominaisuuksiin, esimerkiksi siihen, kuinka vuorovaikutteisia ne ovat käyttäjän kanssa. Tämä ei kuitenkaan yksin ratkaise laskureiden vaikuttavuuden haasteita.
Eri ohjauskeinojen tulisi täydentää toisiaan
Arkisesta kulutuksesta kertyy suuria tietoaineistoja, ja monilla tahoilla on mielenkiintoa jalostaa sitä. Tietoisuuden lisääminen esimerkiksi merkittävimmistä päästölähteistä on hyödyllistä, mutta se ei yksin saa aikaan kulutustottumusten muutosta. Tarvitaan monia ohjauskeinoja, jotka täydentävät toisiaan ja vaikuttavat samaan suuntaan.
”Väitöstutkimukseni tulokset auttavat kulutuksen ohjaukseen tarkoitettujen laskureiden ja vastaavantyyppisen työkalujen suunnittelemista sellaisiksi, että niitä voitaisiin hyödyntää paremmin kulutustottumusten muuttamisessa. Työkalujen suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten ne toimivat arkielämässä ja miten ne toimivat yhdessä muiden ohjauskeinojen kanssa”, summaa Marja Salo.
Lisätietoa
Marja Salo, FM, tutkija (virkavapaalla), Suomen ympäristökeskus SYKE
Puh. +358 400 757413 etunimi.l.j.sukunimi@gmail.com
Marja Salo väittelee keskiviikkona 5.5.2021 klo 12.00 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Väitös on englanniksi.
Tilaisuus on etätapahtuma (Zoom)
Väitöskirja: Steering household consumption with carbon footprint data - a critical assessment