Kvarnbyn yhteistyötalkoot kesällä 2018 © Sini Pöytäniemi
Siuntionjoen valuma-alueen kunnat ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen Siuntionjoki 2030 –vision toteuttamiseksi vuosina 2018-2024, jotta maan keskiarvoa huonompi Siuntionjoki saadaan hyvään tilaan. Suurin osa vesistöstä kuuluu Natura 2000 –verkostoon. Kunnat rahoittavat hanketta lähes 150 000 eurolla vuosittain. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Siuntionjoki-hanke liittyy myös laajempaan, Länsi-Uudenmaan vesienhoidon yhteistyön visioon vuosille 2019-2026.
Kunnat ovat sitoutuneet saamaan Siuntionjoen vesistön hyvään ekologiseen tilaan
Tammikuussa 2019 pieni ja hyväntuulinen joukko kokoontui Siuntion kylpylään aamiaiselle: Siuntion, Vihdin, Kirkkonummen ja Inkoon kunnanjohtajat sekä Lohjan kaupunginjohtaja ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) toiminnanjohtaja allekirjoittivat 6-vuotisen yhteistyösopimuksen Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 –vesistövision toteuttamisen rahoittamiseksi. Kaikki Siuntionjoen valuma-alueen kunnat lähtivät siis mukaan varmistamaan hankkeen perusrahoituksen, yhteensä 148 000 € vuodessa. Tätä perusrahoitusta vastaan haetaan hankkeelle myös lisärahoitusta esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksesta.
Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövision ydinviesti on: ”Siuntionjoen vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa, taimenen luontainen elinkierto on turvattu ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet”. Siuntionjoki-hanke liittyy myös laajempaan, Länsi-Uudenmaan vesienhoidon yhteistyön visioon vuosille 2019-2026, jonka päämääränä on, että Länsi-Uusimaa on tunnettu upeasta vesiluonnosta ja vesien tilan hyväksi tehtävästä määrätietoisesta yhteistyöstä.
EU:n vesipuitedirektiivin mukainen tavoite on, että kaikki Suomen vesistöt ovat hyvässä tilassa vuoteen 2027 mennessä. Tämä on tiukka tavoite ja Siuntionjoen vesistössä tilanne on maan keskiarvoa heikompi. Hyvään ekologiseen tilaan pääsemiseksi ei ole oikotietä. Se vaatii kokonaisvaltaista kunnostustyötä ja pitkäaikaista ja määrätietoista yhteistyötä sekä paljon resursseja. Paikalliset järviyhdistykset ja osakaskunnat ovat tehneet pitkään ja ansiokkaasti töitä alueen eri järvillä. Esimerkiksi Enäjärvellä toimii Vesy ry; Poikkipuoliaisella, Tervalammella ja Huhmarjärvellä PoTeHu ry; Karhujärvellä Karhujärven vesiensuojeluyhdistys; Lonoksilla Pro Lonoks; muun muassa Petäjärvellä ja Heparilla toimii useampikin osakaskunta. Epäilemättä ilman tätä työtä järvien kunto olisi nykyistä heikompi. Toimia kuitenkin tarvitaan edelleen.
- Katso Suomen luonnonsuojeluliiton laatima video kesältä 2018
Tutkimuksia, suunnitelmia, kunnostusta ja seurantaa yhteistyöllä
Siuntionjoki -hankkeessa tavoitteena on nostaa vesistön tilaa kokonaisuutena. Koko Siuntionjoen vesistössä keskeisimpiä toimia on ulkoisen kuormituksen vähentäminen, mutta moni järvi on myös sisäkuormittunut. Siuntionjoen alueella on tehty jo vedenlaadun seurantaa velvoitetarkkailuiden ja kuntien pintavesiohjelmien myötä, ja lisäksi paikalliset järviyhdistykset ja osakaskunnat seuraavat järvien tilaa säännöllisesti omilla vedenlaatumittauksilla.
Vuonna 2019 tehtävillä, eri järviin kohdistuvilla tutkimuksilla pyritään selvittämään järven nykytila, eli hankkeen lähtötaso, sekä määrittämään eri kohteiden keskeiset ongelmat ja niiden syy- seuraussuhteet. Tutkimustietoa käytetään järvikohtaisiin kunnostussuunnitelmiin, joiden perusteella hanketta toteutetaan käytännön tasolla tulevina vuosina yhteistyössä paikallisten yhdistysten, osakaskuntien ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Hankkeen aikana ja varsinkin sen loppupuolella myös seurataan, miten eri kunnostustyöt ovat vaikuttaneet vesistön tilaan verrattuna lähtötasoon.
- Järvikohtaisesti Länsi-Uudenmaan vesien tilasta voi lukea tarkemmin Vesientila-sivuilla, joita LUVY ylläpitää.
Laaja ja kunnianhimoinen hanke huomioi paikallisten näkökulmat
Tuore hanke tulee varmasti muotoutumaan vuosien saatossa: tavoite on selkeä, mutta alueen toimijoiden toiveet huomioidaan. Seurannalla nähdään toimenpiteiden vaikuttavuus, ja voidaan tarvittaessa muuttaa tai lisätä toimenpiteitä. Uusia tutkimustuloksia ja kokemuksia parhaista vesistökunnostusmenetelmistä voidaan soveltaa hankkeessa. Hanke siis oppii ja kehittyy koko ajan, ja toimenpideohjelmaa päivitetään vuosittain.
Ilman paikallisia kunnostustoimijoita, maanomistajia, ranta-asukkaita ja yhteistyökumppaneita ei näin laaja hanke onnistu. ”Siuntionjoki-hankkeessa haluamme tehdä rakentavaa, keskustelevaa yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa, sillä uskomme, että vain näin päästään kestäviin lopputuloksiin. Yhdessä onnistumme! ”, linjaa hankkeen projektipäällikkö Sini Pöytäniemi.
Lisätietoja
- Siuntionjoki-hankkeen projektipäällikkö Sini Pöytäniemi, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, etunimi.sukunimi@luvy.fi
- Hankkeen verkkosivut: www.siuntionjoki.fi
Siuntionjoki-hanke on myös mukana online-karttakyselyssä, jossa selvitetään kunnittain asukkaiden, loma-asukkaiden ja alueen muiden käyttäjien mielipiteitä, huolia ja kehitysideoita koskien kuntien vesiluonto- ja rantakohteita.
- Seuraa hankkeen, LUVYn ja oman kuntasi tiedotusta, niin kuulet, kun karttakysely avataan verkossa omassa kunnassasi.
-
Tilaa myös LUVYn uutiskirje osoitteesta vesi.ymparisto@luvy.fi.