© Kuva: Vincent Westberg
Valtioneuvosto hyväksyi 16.12.2021 vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2022-2027. Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien vesimuodostumien hyvä tila, eikä niiden tila saa heikentyä. Suunnitelmissa on esitetty hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Toimenpiteet on suunniteltu sektoreittain ja ne voivat kohdistua joko valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämiseen tai yksittäisten vesistöjen kunnostamiseen.
Alueelliset toimenpideohjelmat tulossa ensi kertaa julkaisuun sähköisesti
Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää. Alueelliset toimenpideohjelmat tullaan ensikertaa julkaisemaan myös sähköisessä palvelussa maaliskuussa 2022. Lisäksi yksityiskohtaisempaa tietoa vesien tilasta on saatavilla Vesikartta –palvelusta ja Avoin tieto -palvelusta.
Seitsemän vesienhoitoaluetta, joissa vesienhoitoa koordinoi ELY-keskus
Vesienhoitosuunnitelmat valmisteltiin ELY-keskuksissa laajassa yhteistyössä alueen sidosryhmien ja viranomaistahojen kanssa. Vesien käyttäjät ja muut toimijat pääsevät osallistumaan vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä, joita ELY-keskukset koordinoivat. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta ELY-keskuksille. Manner-Suomi jakaantuu seitsemään vesienhoitoalueeseen. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi vesienhoitotyötä.
© Kuva: Vincent Westberg
Pintavesien luokitteluun vaikuttavat asiat
Vesienhoidossa pintavedet luokitellaan ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti biologiset laatutekijät. Luokiteltavan vesimuodostuman planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta eliöstössä. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon myös vedenlaatutekijät (kokonaisravinteet, pH, näkösyvyys) ja hydromorfologiset tekijät (mm. keskimääräinen talvialenema, vaellusesteet). Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan lainsäädännössä asetettuihin ympäristönlaatunormeihin.
Viimeisin arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta kertoo, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila on edelleen huono.
© Kuva: SYKE
Vesienhoitosuunnitelmissa ja alueellisissa toimenpideohjelmissa on kuvattu myös vesien tilaan vaikuttavia tekijöitä, kuten ravinnekuormitus ja sen jakautuminen, hydrologismorfologinen muuttuneisuus ja vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden kuormitusinventaario. Toimenpiteiden suunnittelussa toimenpiteet on kohdennettu vähentämään vesien tilaan vaikuttavia paineita valuma-alueella ja vesistössä.
Toimenpiteiden toteutuksiin tarjotaan monenlaista tukea
Vesien tilan parantamiseksi tarvitaan suunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden tehokasta toimeenpanoa. ELY-keskuksilla on keskeinen rooli toimenpiteiden toteutuksen alueellisessa edistämisessä. Alueellisten sidosryhmien osallistuminen ja sitouttaminen tapahtuvat mm. yhteistyöryhmien kautta. Lisäksi ELY-keskukset edistävät ja rahoittavat kunnostustoimenpiteitä sekä tukevat hankkeiden suunnittelussa. Rahoitusta suunnitelmien toimeenpanoon on saatavilla ennätyksellisen paljon Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta, josta rahoitetaan mm. vesistökunnostushankkeita, maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeita ja kaupunkivesiteeman hankkeita. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalaohjelma NOUSU tarjoaa mahdollisuuksia vaellusesteiden poistamiseen ja virtavesien elinympäristökunnostuksiin.
Teksti ja lisätietoja:
Erityisasiantuntija Turo Hjerppe, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
Ryhmäpäällikkö Vincent Westberg, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Pinta- ja pohjavesien uudet alustavat tila-arviot löytyvät Vesikartta-palvelusta
Vaikuta vesiin -sivusto
Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelu