Valumavesihankkeessa tutkitaan luonnonmukaisen peruskuivatuksen vaikutuksia veden laatuun ja hallintaan. Kuvassa Sipoon Ritobäckenin tulvatasanne. © Pinja Kasvio
Tulvatasanteelliset kaksitasouomat monipuolistavat peltojen halki virtaavien ojien ympäristöä ja luovat maatalousmaisemaan luonnonmukaisemman virtavesielementin. Luonnonmukaisen vesirakentamisen ja peruskuivatuksen odotetaan tarjoavan hyötyjä niin tulvien kuin kuivuudenkin hallintaan, mutta myös vedenlaadun ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.
Perinteisen menetelmän haasteet
Peltojen keskellä virtaavat ojat osana maatalouden kuivatusjärjestelmää mahdollistavat pelloilla tapahtuvan viljelytoiminnan Suomen olosuhteissa. Perinteisesti ojat on kaivettu suoriksi, pohjaltaan leveiksi ja poikkileikkaukseltaan puolisuunnikkaan muotoisiksi. Suoristetut ojat liettyvät ja täyttyvät ja niiden jyrkät penkat sortuvat helposti hidastaen veden virtausta.
Monihyötyiset tulvatasanteet
Luonnonmukaisesti toteutettuna maatalousuomien kunnostus tehdään kaivamalla uoman toiselle, tai molemmille puolille tulvatasanteet, jonne vesi tulvatilanteessa nousee. Tulvatasanteen kasvillisuus pidättää veden mukana kulkeutuvaa kiintoainetta ja siihen sitoutunutta fosforia.
Tulvatasanteelliset kaksitasouomat monipuolistavat peltojen halki virtaavien ojien ympäristöä ja luovat maatalousmaisemaan luonnonmukaisemman virtavesielementin. Luonnonmukaisen vesirakentamisen ja peruskuivatuksen odotetaan siis tarjoavan hyötyjä niin tulvien kuin kuivuudenkin hallintaan, mutta myös vedenlaadun ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.
Valumavesihankkeessa on aloitettu seuranta ennen toimenpiteiden toteutusta. © Pinja Kasvio
Valumavesi-hankkeessa kunnostetaan ja hoidetaan
SYKEn koordinoimassa Valumavesi-hankkeessa tutkitaan näiden tulvatasanteellisten kaksitasouomien vaikutuksia kiintoaineen ja ravinteiden pidättämisessä, mutta hankkeessa myös pilotoidaan tulvatasanteiden kasvillisuuden hoitoa ja tehdään luonnonmukaistetulla jaksolla uomakunnostuksia. Hoito- ja kunnostustoimia testataan Sipoon Ritobäckenilla ja Tyrnävän Leppiojalla, joissa tulvatasanteet on toteutettu noin 10 vuotta sitten.
Pilottikohteilla on tehty ensimmäiset sähkökoekalastukset sekä poikkileikkaus- ja kasvillisuuskartoitukset hyödyntäen mm dronea. Jatkuvatoiminen veden laadun seuranta on myös käynnissä. Leppiojalla ja Ritobäckenillä toteutetaan ensi syksynä Maatalousuomien hoitopäivät, jossa on tulvatasanteiden niittonäytös ja uoman kunnostustalkoot. Leppiojalla päivä järjestetään yhdessä Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen kanssa. Luonnonmukaistetut uomajaksot oletettavasti parantavat vesien hallintaa ja lisäävät biodiversiteettiä niin tulvatasanteella, kuin ojien penkoillakin, mutta ne saattavat myös parantaa eliöstön elinolosuhteita itse uomassa. Monimuotoisuutta ja vedenlaadun parantamista pyritään edesauttamaan kunnostustoimilla.
Sähkökalastusta Tyrnävän Leppiojalla syksyllä. © Anne Korhonen.
Teksti ja lisätietoja:
Erikoistutkija Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 252 218, etunimi.sukunimi@syke.fi,
Tutkija Pinja Kasvio, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 2149, etunimi.sukunimi@syke.fi
Valumavesi-hankkeen verkkosivut