© Joonas Törrönen
Suomen maatalousalueilla on lukuisia puroja, jotka on ajan saatossa perattu maankuivatuksen vuoksi. Vedenjohtokyvyn parantamiseksi tehty puron perkaus, suoristaminen ja kasvillisuuden poisto aiheuttaa muutoksia ekosysteemiin, mikä huonontaa esimerkiksi puron eläin- ja kasvilajien elinympäristöä ja veden laatua. Kuivatustoiminnassa muuttuneiden virtavesien kunnostus ja hoito- eli KURVI-hankkeen päämääränä on parantaa maatalouden kuivatustoiminnan heikentämien virtavesien ekologista tilaa.
KURVI-hankkeessa on eri puolelta Suomea kuusi pilottikohdetta, joiden perusteella tuotetaan esimerkkejä ja ohjeistuksia vastaavanlaisiin tilanteisiin. Hanke on jatkoa Suomen ympäristökeskuksen aikaisemmille virtavesien kunnostamisen ja luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan edistämishankkeille. Hanke tukee vesien- ja merenhoidon tavoitteiden toteutumista ja edistää EU:n biodiversiteettistrategiassa määritellyn heikentyneiden ekosysteemien ennallistamistavoitteen saavuttamista.
Maatalousuomien mutkittelun ja kalakantojen palauttaminen
Hankkeessa toteutetaan Suomen ensimmäinen ennallistaminen maatalouspurolle, jolla on merkittäviä luontoarvoja. Hämeenkoskella sijaitsevan Kumianojan kuivilleen jääneisiin mutkiin palautetaan virtaus patoamalla perattu uoma. Monimuotoisuuden lisäämiseksi ojaan rakennetaan muun muassa kutusoraikkoja, ja lisätään puuainesta uomaan. Työ toteutetaan ensi talvena. Ennallistamisesta järjestetään myöhemmin ilmoitettavan ajankohtana työnäytös, joka on avoin yleisölle. Tavoitteena on myös tutkia ennallistamisen ekologisia, hydromorfologisia ja morfologisia vaikutuksia maatalousuomassa.
Monissa maatalousalueilla kulkevissa uomissa on jo alkanut kehittyä arvokkaita taimenkantoja perkausten jäljiltä. Pilottikohteiden luonnonmukaisten kunnostussuunnitelmien perusteella tuotetaan valtakunnallinen ohjeistus kalataloudellisesti arvokkaiden maatalousuomien kunnostamiseksi ja eri intressiryhmien tavoitteiden yhteensovittamiseksi.
Luontaisen elpymisen edistäminen ja tulvatasanteiden hoito
KURVIssa kartoitetaan kansainvälisiä kokemuksia tulvatasanteiden hoidosta, ja hyödynnetään parhaita käytäntöjä esimerkkikohteissa. Tavoitteena on tuottaa ohjeistus koneellisesti niitettävien tulvatasanteiden mitoituksesta tulvatasanteiden hoitoa varten maanomistajien, ojitusyhtiöiden ja urakoitsijoiden käyttöön.
Sipoon Ritobäckenillä on tehty niin sanottu luonnonmukainen perkaus vuonna 2007, jossa vanhan alivesiuoman ympärille on kaivettu tulvatasanne. KURVI-hankkeen puitteissa on selvitetty uoman kehittymistä, ja todettu että kymmenessä vuodessa uomaan on syntynyt mutkittelua. KURVIn pilottikohteina on vastaavanlaisia muitakin esimerkkikohteita, joiden luonnollista kehitystä ja hoitotoimenpiteiden tarpeita arvioidaan.
Lisätietoja:
Suunnittelija Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
KURVI-hankkeen nettisivut