Uutinen 15.4.2021 klo 16.10
Nollakuidun levitys meneillään Jokioisten koekentällä. © Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke
Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU) -hankkeessa tuotetaan tietoa ja ohjeistusta metsäteollisuuden kuitulietteiden hyödyntämisestä maatalouden vesiensuojelukeinona. Hankkeessa syntyy viljelijöille ja neuvojille käytännön opas kuitulietteistä valmistettujen maanparannusaineiden käytöstä peltoviljelyssä. Kenttäkokeissa saadut lupaavat tulokset rohkaisivat jatkamaan tutkimusta valuma-alueella. KUITU-hanke on osa ympäristöministeriön käynnistämää vesiensuojelun tehostamisohjelmaa (2019–2023). Sen yksi tavoite on vähentää maatalouden ravinteiden joutumista vesiin.
Mikä kuituliete?
Metsäteollisuuden kuitulietteitä kompostoimalla tai kalkkistabiloimalla voidaan valmistaa maanparannusaineita. Tuotteet sisältävät runsaasti hiiltä sekä jonkin verran typpeä ja fosforia. Orgaanisen aineksen lisäys parantaa maan mikrobien aktiivisuutta. Kuitua hajottaessaan mikrobit erittävät liima-aineita, jotka parantavat maamurujen kestävyyttä. Tällä on positiivinen vaikutus maan rakenteeseen ja vesiensuojeluun.
Kenttäkokeesta valuma-aluetason kokeeseen
Luken kenttäkokeessa Jokioisilla on tutkittu nollakuidun, sekä kalkkistabiloidun ja kompostoidun kuitulietteen vaikutuksia eroosioon ja ravinnehuuhtoutumiin. Nollakuitu on selluteollisuudessa syntyvää kuitulietettä. Lietteen kuidut ovat liian lyhyitä sellun valmistukseen. Kuitulisäykset tehtiin syksyllä 2015. Sänkimaahan levitettiin 50 tn/ha kuitua, joka mullattiin levityksen jälkeen. Seuraavana keväänä koeruuduilta otettiin traktorikairalla maamonoliitteja (halkaisija 30 cm, korkeus 40 cm). Monoliitit vietiin laboratorioon, jossa niitä sadetettiin ja läpi valunut vesi kerättiin kiintoaines- ja ravinneanalyyseihin. Sadetuskokeet toistettiin vuosittain. Syksyllä 2020 uusittiin kuitulevitys, ja koe jatkuu edelleen.
Kuidun levitys Noormarkinojan valuma-alueella syksyllä 2020. Levitys onnistuu kuivalannan levityskalustolla. © Kuva: Petri Jokela
Ensimmäisenä vuonna kaikki kuitukäsittelyt vähensivät kiintoaineksen sekä siihen sitoutuneen fosforin pitoisuuksia yli 60 %. Neljäntenä koevuotena vähenemä oli vielä yli 30 %. Liukoiseen fosforiin käsittelyillä ei ollut vaikutusta. Näiden tulosten rohkaisemina Luke alkoi yhteistyötahojensa kanssa suunnitella valuma-aluetason koetta Tuusulanjärven alueelle. Syksyllä 2021 Noormarkinojan valuma-alueella levitetään kompostoitua ravinnekuitua 65 peltohehtaarille. Noormarkinojan vedenlaatua verrataan viereisen Flinkinojan valuma-alueeseen, jonka pelloille ei tehdä kuitukäsittelyä. Molempien valuma-alueiden taustamittaukset aloitettiin lokakuussa 2019. Kuitukäsittely oli tarkoitus toteuttaa jo syksyllä 2020, mutta märkyyden takia vain 15 hehtaarin osalta levitys saatiin toteutettua..
Maamonoliittinäytteiden otto traktorikairalla Jokioisten kentällä. Monoliitteja sadetetaan laboratoriossa ja niiden läpi valunut vesi kerätään analyyseihin. © Luke
Yhteistyötä ja tiedon tuottamista
Luken koordinoimassa hankkeessa keskeisessä asemassa ovat viljelijät, joiden pelloille levitetään kuitua. Viljelijöiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Valuma-alueen vedenlaadun seurannasta ja raportoinnista huolehtii Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Hanketta rahoittaa Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2021.
Jokioisten kenttäkokeessa saadaan tietoa kolmen erilaisen kuitua sisältävän maanparannusaineen vaikutuksista valumavesiin, maahan ja satoon. Tuusulanjärven alueella seurataan automaattisilla vedenlaatuantureilla, mitä vesiensuojelullista hyötyä kuidun käytöstä on valuma-aluemittakaavassa. Alustavia tuloksia molemmista koepaikoista on luvassa loppuvuodesta. Tiedot julkaistaan viljelijäoppaassa yhdessä Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamien rakennekalkki- ja kipsihankkeiden kanssa.
Kuitukasoja ennen levitystä. Kuitua levitetään 40 tonnia hehtaarille eli yhden täysperävaunurekan verran. © Kuva: Janne Heikkinen
Teksti ja lisätietoja:
Projektipäällikkö, Erikoistutkija, Jaana Uusi-Kämppä, Luke, jaana.uusi-kamppa(at)luke.fi, puh 029 532 6622
Erikoistutkija, Kimmo Rasa, Luke, kimmo.rasa(at)luke.fi, puh. 029 532 6468
Vesistöasiantuntija Paula Luodeslampi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, paula.luodeslampi(at)vantaanjoki.fi, puh. 044 767 1393
Hankesivut: https://www.luke.fi/KUITU
Rasa, K., Pennanen, T., Peltoniemi, K., Velmala, S., Fritze, H., Kaseva, J., Joona, J. & Uusitalo, R. 2020. Pulp and paper mill sludges decrease soil erodibility. Journal of Environmental Quality 50, 172–184. https://doi.org/10.1002/jeq2.20170
Vesiensuojelun Tehostamisohjelma: linkki ohjelman sivuille