Uutinen 24.6.2020 klo 13.21
Raakku voi elää jopa 200-vuotiaaksi © Jari Ilmonen
Freshabit LIFE IP -hankkeessa panokset ovat kovat, kun Etelä-Suomen heikentyneet raakkukannat halutaan pelastaa sukupuutolta. Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat ovat saaneet laitoskasvatuksessa Konnevedellä jälkeläisiä, joiden palautusta luontoon kokeillaan tänä kesänä.
Raakkujen kuntoutusloma onnistui
Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa, ja syksyllä 2016 niitä siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Kahden vuoden hellä hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia. Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019.
2-3 millin suuruiset raakun poikaset näyttävät jo simpukoilta suurennuslasilla katsottaessa. © Hanna Suonia
Raakkujen kotijoet remonttiin
Raakkujen kuntoutusloman tarve on monen tekijän summa. Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa tukahduttaen raakut alleen. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen isännäkseen ensimmäisen talven ajaksi lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi.
Raakun poikaset laitetaan jokeen pleksilevyissä. © Juka Pakkala
Freshabit LIFE IP -projektissa kunnostetaan jokihelmisimpukan elinalueita Mustion- ja Ähtävänjoessa ja rakennetaan kalateitä suurimpien esteiden ylittämiseksi. Urakka on kuitenkin sen verran suuri, että työsarkaa riittää myös projektin päättymisen jälkeen.
”Koeputkilapset” takaisin jokiin
Tänä kesänä kokeillaan, kuinka laitoksessa 2-3 mm suuruisiksi kasvaneet poikaset pärjäävät kotivesissään. Pienet simpukat on laitettu rei’itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkkoa. Levyt on viety tarkkaan valittuihin paikkoihin Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen, ja niitä käydään säännöllisesti puhdistamassa. Vastaavanlaiset levyt on jätetty myös Konneveden tutkimusasemalle, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla.
Suurin osa raakun poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa vielä vuoden, mutta tämän kesän koeistutukset kertovat, minkälaiset niiden mahdollisuudet ovat selvitä kotivesissään.
Pleksilevyjä käydään kesän aikana puhdistamassa, jotta ne eivät liety. © Jari Ilmonen
Teksti ja lisätietoja:
Projektipäällikkö Viliina Evokari, Metsähallitus, Luontopalvelut, p. 040 182 5347, viliina.evokari@metsa.fi
Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen, Metsähallitus, Luontopalvelut, p. 040 831 8307, jari.ilmonen@metsa.fi