Tunnistusta maastossa © Mirkka Hadzic
Suomen ympäristökeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Åbo Akademin yhteishankkeessa kehitetään menetelmiä happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen jo maasto-olosuhteissa. Hankkeessa testataan pohjoisen olosuhteissa muualla maailmassa käytössä olevia menetelmiä ja kevennetään olemassa olevia tunnistusmenetelmiä maasto-olosuhteisiin soveltuviksi. Tavoitteena on saada ohjeistus luotettavan maastokäyttöisen tunnistusmenetelmän käyttöön valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Happamat sulfaattimaat
Happamia sulfaattimaita esiintyy Suomen rannikkoalueella nk. Litorina-alueella, joka on Itämeren muinaisen vaiheen entistä merenpohjaa. Litorinameren hapettomille pohjille kerrostui pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Lisäksi paikoitellen koko Suomen alueella kallioperässä esiintyy mustaliuskejaksoja. Mustaliuskeet ovat hiiltä ja rikkiä sisältäviä kiviä, jotka ovat alun perin syntyneet noin kaksi miljardia vuotta sitten merenpohjaan kerrostuneista liejuista. Maaperän kuivatus- ja kaivamistoiminta voi näillä alueilla aiheuttaa maaperässä olevan rikin hapettumista. Hapettumisen seurauksena maaperään muodostuu rikkihappoa, joka aiheuttaa happamia ja metallipitoisia valumavesiä. Ne voivat aiheuttaa vakavia haittoja kuivatusalueen alapuolisen vesistön eliöstölle. Ympäristöongelmien lisäksi happamat sulfaattimaat aiheuttavat myös rakennusteknisiä ongelmia, kuten teräs ja betonirakenteiden syöpymistä.
Tunnistaminen ja riskinarviointi
Tällä hetkellä sulfaattimaiden tunnistamisessa käytetään ns. inkubointimenetelmää, jossa maanäytteiden annetaan hapettua huoneenlämmössä useita viikkoja. Tulosten odottamisen hitaus vaikuttaa monien hankkeiden etenemiseen ja aiheuttaa toimijoille taloudellisia riskejä. Sekä toimijat että viranomaiset ovat toivoneet nopeamman tunnistusmenetelmän kehittämistä inkubointimenetelmän tilalle.
Meneillään olevassa Tunnistus-hankkeessa kehitetään maastokäyttöisen tunnistusmenetelmän ohella myös menetelmiä maaperän happamuuspotentiaalin määrittämiselle. Nykyisin käytössä olevalla inkubointimenetelmällä ei voida luokitella happamia sulfaattimaita ja niistä aiheutuvia riskejä. Happamuuspotentiaalin arvioiminen mahdollistaisi eriasteisten käsittelytoimenpiteiden suunnittelun, sillä kaikki happamat sulfaattimaat eivät välttämättä vaadi yhtä voimakasta käsittelyä tai yhtä suuria toimenpiteitä.
Hankkeessa kehitetyistä pikamenetelmistä järjestetään syksyn 2020 aikana kaikille avoimia koulutustilaisuuksia. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. hankkeen nettisivuilla.
Hanketoimijat ja rahoittajat
Hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Åbo Akademi. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelma Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta, Liikennevirasto, Vapo Oy, Ramboll Finland Oy, WSP Finland Oy, Oulun Energia Oy/Turveruukki Oy ja Maveplan Oy.
Teksti ja lisätietoja
Projektipäällikkö Mirkka Hadzic, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1829, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
wwww.syke.fi/hankkeet/tunnistus