Suomessa ja maailmalla on kehitteillä useita yhdyskuntajätevesien ravinteiden talteenottomenetelmiä. Niiden avulla voidaan tuottaa esimerkiksi maatalouden käyttöön soveltuvia lannoitevalmisteita. © Riku Lumiaro
Jätevedenpuhdistamoiden tulisi ottaa käyttöön uusia menetelmiä, jotta yhdyskuntajätevesien ravinteet saataisiin hyödynnettyä tehokkaasti ja turvallisesti. Potentiaalisia ravinteiden talteenottomenetelmiä ja alan tutkimustarpeita on kartoitettu NORMA-hankkeessa.
Kansallisessa ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelmassa on asetettu tavoitteeksi hyödyntää puhdistamolietteiden ravinteet pääosin lannoitevalmisteissa. Lietteen sisältämät haitta-ainejäämät ja niiden ympäristövaikutukset ovat kuitenkin herättäneet huolta niin päättäjien, toiminnanharjoittajien kuin kansalaistenkin keskuudessa.
Jotta jätevesien ravinteiden käyttöä voidaan jatkaa, ja jopa lisätä, tulee jätevesien ravinteet jalostaa turvallisiksi lopputuotteiksi. Tämä edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa puhdistamoilla. Jätevesipohjaisten ravinteiden hyödyntämistä tukee myös uudistuva lainsäädäntö.
Ravinteiden talteenottomenetelmiä kehitetään
Jätevesien ravinteiden talteenoton nykytila ja tavoitetila (P=fosfori, N=typpi, X=haitta-aineet). Uusilla menetelmillä ja niiden yhdistelmillä ravinteita saadaan talteen entistä enemmän ja puhtaampina. Fosforista saadaan talteen jopa 90 prosenttia (nykyisin noin 70 prosenttia) ja typestä kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Myös ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille voidaan parantaa. Klikkaamalla kuvaa aukeaa suurempi versio
Suomessa ja maailmalla on kehitteillä useita ravinteiden talteenotto- ja lietteenkäsittelymenetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa esimerkiksi maatalouden käyttöön soveltuvia lannoitevalmisteita.
Fosforin talteenottomenetelmien rinnalla myös typen ja orgaanisen aineen talteenottoa on viime vuosina alettu kehittää. Esimerkiksi typen talteenottoa voidaan kehittää hyödyntämällä lietteen kuivauksessa muodostuvaa nestejaetta, eli rejektivettä. Tällöin laitoksiin ei tarvitse tehdä prosessiteknisiä muutoksia.
Uusien menetelmien avulla voidaan myös vähentää haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön. Esimerkiksi termisten lietteenkäsittelymenetelmien korkeat lämpötilat tuhoavat haitallisia aineita. Tällöin kuitenkin menetetään ravinteita ja orgaanista ainetta.
Tietoa tarvitaan lisää
Ravinteiden talteenottoa voidaan tehostaa menetelmiä yhdistämällä. Sopivan menetelmän tai menetelmäyhdistelmän valinnassa tulee huomioida puhdistamoiden erityispiirteet ja koko jätevedenkäsittelyprosessi.
Menetelmien vertailussa voidaan käyttää apuna NORMA-hankkeessa tuotettua monitavoitearviointikehystä. Se ottaa huomioon esimerkiksi ravinteiden talteenoton, taloudellisuuden ja lopputuotteen turvallisuuden.
Vertailun tueksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa erityisesti haitta-aineista ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Tietoa tarvitaan myös eri menetelmien yhdistämisen synergioista ja siitä, miten menetelmät voitaisiin optimoida eri mittakaavan laitoksille.
Ympäristöministeriö rahoitti NORMA-hanketta ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista rahoittavasta ohjelmasta.
Kirjoittajat
Tutkija Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erityisasiantuntija Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä