PuuMaVesi-hankkeessa on testattu kunnostusojituksen laskeutusaltaisiin asennettuja kuusirankanippuja. Kenttäkoealueella Joutsassa niput vietiin paikoilleen vielä, kun allas oli jäässä. © Kuva: Esko Keskinen
PuuMaVesi-hankkeessa tutkitaan raakapuuta hyödyntävän biologisen menetelmän tehoa vesistökuormituksen vähentämisessä. Tulosten perusteella puukäsittely alentaa maa- ja metsätalouden aiheuttamaa ravinnepitoisuutta, orgaanisen hiilen määrää ja kemiallista hapenkulutusta.
Ilmastonmuutoksen edetessä maa- ja metsätalouden liettävä ja rehevöittävä kuormitus sekä humusaineiden ja metallien huuhtoutuminen uhkaavat vesien ekologista tilaa.
PuuMaVesi-hankkeessa on parin vuoden ajan tutkittu uuden, raakapuuta hyödyntävän biologisen menetelmän tehoa vesistökuormituksen vähentämisessä. Koealueita on kaikkiaan viisi, ja ne sijaitsevat Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Hankkeessa on testattu kahta prototyyppiä: kunnostusojituksen laskeutusaltaisiin asennettuja kuusirankanippuja ja konetyönä toteutettua kasettirakennetta.
Menetelmä perustuu siihen, että uppopuurakenteiden pinnoille kehittyvä biofilmi ja sitä hyödyntävä eliöstö suodattavat vedestä ravinteita, humusta ja metalleja. Rakenteet pidättävät tehokkaasti myös kiintoainesta. Uppopuuston hallitulla lisäyksellä tavoitellaan pysyvää, huoltovapaata ja täysin luonnonmukaista biologista puhdistamoa.
Tulva-aikaan kiintoaines väheni melkein 80 prosenttia
Tulosten perusteella puukäsittely alensi systemaattisesti lähtevän veden ravinnepitoisuutta, orgaanisen hiilen määrää ja kemiallista hapenkulutusta. Puukäsittely alensi myös laskeutusaltaista purkautuvien vesien kiintoainepitoisuutta selvästi tehokkaammin kuin pelkkä laskeutusallasrakenne.
Puukäsittely alensi ainepitoisuuksia. Laskeutusaltaista lähtevän veden ainepitoisuuksien muutos tulevan veden pitoisuuksiin verrattuna (prosentteina) puukäsitellyillä ja käsittelemättömillä laskeutusaltailla.
Tulva-aikaan kiintoaines väheni jopa 77 prosenttia ja ravinnepitoisuus, orgaanisen hiilen määrä ja kemiallista hapenkulutus yli 40 prosenttia. Myös altaista lähtevän veden rautapitoisuus aleni merkittävästi. Puukäsittelyillä ei ollut negatiivista vaikutusta lähtevän veden happipitoisuuteen. Tämä todettiin sekä vesinäytteenotolla että kesän alivirtaamilla toteutetuilla viikoittaisilla kenttämittauksilla.
Veden pH-tasoa puukäsittely näytti hivenen jopa nostavan. Pohjaeläimistön monimuotoisuus lisääntyi merkittävästi puukäsitellyissä altaissa. PuuMaVesi-hankkeen ensimmäisiä tuloksia on julkaistu Vesitalous 2/2020-julkaisussa.
Lisää myös luonnon monimuotoisuutta ja toimii hiilivarastona
Puun lisääminen vesiensuojelurakenteisiin on helppo ja halpa tapa tehostaa vesiensuojelua. Rakenteet voidaan toteuttaa samalla, kun vesiensuojelua varten tehdään esimerkiksi laskeutusaltaita. Käytetty puuaines löytyy usein lähialueelta ja se voi hyvin koostua latvaosista ja pienpuusta, jonka taloudellinen arvo on vähäinen.
Hallittu liekopuuston lisääminen niin ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin, purku-uomiin, pienvesiin kuin rantavyöhykkeille voi tehostaa merkittävästi ravinteiden talteenottoa ja ehkäistä vesistöhaittoja. Samalla parannetaan vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa, kun elinympäristöjen monimuotoisuus lisääntyy. Ilmastobonuksena on, että uponnut puuaines säilyy vedessä paitsi eliöstön ruokapöytänä myös hiilivarastona jopa tuhansia vuosia.
Lisätietoja:
- Johtava tutkija Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä:
- Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin PuuMaVesi-hanke
- Vuori K.-M. ym.2020. Uppopuu puhdistaa metsätalouden valumavesiä 2020. Vesitalous 2/2020 (pdf), s. 10-13.