© AdobeStock
Suomessa turpeen käyttö kotieläinten kuivikkeena on yleistä. Joillakin eläimillä, kuten broilereilla, turve on pääasiallinen kuivike. Turpeen käytön vähentäminen on ympäristösyistä tarpeellista, ja tilalle tarvitaan korvaavia materiaaleja. Kuiviketurpeen korvaamisen ilmastovaikutuksia tutkittiin Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa TURVEKE-hankkeessa.
Turpeen kuivikekäyttö on ilmastovaikutuksiltaan rinnastettavissa turpeen polttoon. Turvetuotanto kuormittaa myös vesistöjä ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Energiaturpeen käytön vähentyessä, polttoturvetuotannon sivutuotteena muodostuvan kuiviketurpeen saatavuus heikkenee ja sen hinta oletettavasti nousee.
Useiden kuivikemateriaalien hiilijalanjälki turvetta pienempi
TURVEKE-hankkeessa etsittiin vaihtoehtoisia materiaaleja kuivittamiseen. Materiaalien ominaisuuksia tutkittiin laboratoriokokeissa, joiden perusteella muutamia kuivikemateriaaleja valittiin testattavaksi käytännön olosuhteissa hevosilla, broilereilla ja lihanaudoilla. Lisäksi selvitettiin testattujen kuivikemateriaalien käytön taloudellinen kannattavuus ja hiilijalanjälki eli ilmastovaikutus.
Tulokset osoittavat, että lähes kaikkien tutkittujen materiaalien hiilijalanjälki oli turvetta pienempi, mutta huomattavaa vaihtelua esiintyi materiaalien tuotantotavasta riippuen. Tarkastelussa olivat mukana rahkasammal, järviruoko, ruokohelpi, murukuivike ja tekstiilibriketti.
Ilmaston kannalta parhaaksi kuivikkeeksi tutkituista materiaaleista osoittautui talvella niitetty järviruokosilppu, jonka käytöllä on kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Myös kierrätyspuuvillasta tuotetun tekstiilibriketin ja kivennäismaalla viljellystä ruokohelvestä valmistetun silpun ja pelletin hiilijalanjäljet osoittautuivat selvästi turvetta pienemmiksi.
Sen sijaan rahkasammaleen hiilijalanjälki oli samalla tasolla turpeen kanssa, kun huomioon otettiin kuivikkeen käyttömäärä suhteessa turpeeseen. Myös puupohjaisen murukuivikkeen hiilijalanjälki oli turvetta suurempi valitulla lähestymistavalla tarkasteltuna.
Materiaalien hiilijalanjäljessä esiintyi kuitenkin vaihtelua tuotantotavasta ja tuotantoalueen ominaisuuksista riippuen. Esimerkiksi ruokohelven hiilijalanjälki vaihteli merkittävästi riippuen muun muassa pellon maalajista, satotasosta ja juurimassan osuudesta.
Kuivikemateriaalien suurin ilmastovaikutus aiheutuu maankäytöstä
Hankkeen tulokset osoittavat, että suurin osa turpeelle vaihtoehtoisten kuivikkeiden ilmastovaikutuksista aiheutui maankäytön päästöistä. Maankäytön päästöihin sisältyvät muutokset ekosysteemien hiilitaseissa sekä maaperän päästöissä. Sen sijaan kuivikemateriaalien prosessointi ja kuljettaminen osoittautuivat ilmastovaikutuksiltaan kokonaisuuden kannalta vähäisiksi.
”Tulevaisuudessa katseet tulisi kääntää erityisesti sellaisten uusiutuvien raaka-aineiden tutkimiseen, joiden tuotannolla voidaan vähentää maankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vanhoilla turvepelloilla kosteikkoviljelty ruokohelpi. Myös alihyödynnettyjen kierrätysmateriaalien sekä erilaisten sivutuotteiden jalostaminen kuivikekäyttöön voisi olla ilmastovaikutusten kannalta kannattavaa”, sanoo erikoistutkija Suvi Lehtoranta SYKEstä.
Tarkastellut materiaalit kattavat vain pienen osan mahdollisuuksista korvata turvetta kuivikkeena. Materiaalien ilmastovaikutusten vertailua vaikeuttavat muun muassa vielä osin kehittymättömät tuotantoketjut, vaihtelut kuivikkeiden ominaisuuksissa ja käyttömäärissä kotieläintiloilla sekä luontaiset vaihtelut maaperän kasvihuonekaasutaseissa. Myös mitattua tietoa päästöistä tarvittaisiin lisää.
Myös muut vaikutukset ympäristöön selvitettävä
Ilmastovaikutuksia tulisi arvioida laajemmin tulevaisuudessa ja huomioida myös ne seurausvaikutukset, jotka aiheutuvat, kun kuivikkeita tuotetaan suuressa mittakaavassa. Jos esimerkiksi puupohjaisten kuivikkeiden käyttö ja kysyntä lisääntyy voimakkaasti, tulee arvioida myös sen aiheuttamat vaikutukset muuhun puun käyttöön. Ilmastovaikutukset ovat vain yksi kestävyysmuuttuja, jota tulee tarkastella materiaalien kehitystyön yhteydessä. Tulevaisuudessa myös muut ympäristövaikutukset, kuten vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin, tulee sisällyttää arviointiin.
TURVEKE-hankkeen tavoitteena oli tukea turpeen kuivikekäytön vähentämistä arvioimalla sitä korvaavien materiaalien ominaisuuksia ja toimivuutta käytännön olosuhteissa, selvittämällä potentiaalisimpien kuivikevaihtoehtojen käyttökustannukset ja elinkaariset ympäristövaikutukset, sekä arvioimalla muodostuneen kuivikelannan soveltuminen peltokäyttöön. SYKE arvioi tilakokeisiin valittujen kuivikemateriaalien ilmastovaikutuksia.
Raportti
Lisää aiheesta
Lisätietoja
- erikoistutkija Suvi Lehtoranta, suvi.lehtoranta@syke.fi, p. 0295 251 362