Jokien patoaminen on muuttanut virtavesien virtaamaa ja heikentänyt vesieliöiden kuten kalojen vaellusyhteyksiä. Syksyinen maisema vesivoimalaitoksen padolla syysvirtaamilla syksyllä 2020. © Kuva: Jarno Turunen (Syke)
Vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä edistetään yhä useammin rakennettujen jokien säännöstelykäytäntöjä muuttamalla ja virtaamaa säätämällä. Tavoitteena on ympäristövirtaama eli sellainen virtaama, joka turvaa mahdollisimman hyvin kyseessä olevien jokiekosysteemien toiminnan ja biologisen monimuotoisuuden.
Suomen ympäristökeskuksessa kehitettiin ympäristövirtaaman laajan hyödyntämisen tueksi kriteeristö ja priorisointimenetelmä, joilla voidaan suuntaa antavasti arvioida, missä ympäristövirtaaman säätämisestä syntyisi suurimmat ekologiset hyödyt. Priorisointitekijöissä painottuu erityisesti vaelluskalojen näkökulma.
Rakennettujen ja säännösteltyjen jokien tilassa parannettavaa
Valtaosa Suomen suurimmista joista on padottu ja muokattu erilaisilla vesirakenteilla vesivoimatuotannon ja tulvasuojelun edistämiseksi. Vesirakentaminen on merkittävästi heikentänyt vesiluontomme tilaa, mistä esimerkkinä on alkuperäisten vaelluskalakantojen laajamittainen häviäminen tai niiden tilan merkittävä heikkeneminen.
Uusi kriteeristö tukee kohteiden priorisointia
Ympäristövirtaaman toimenpiteiden hyötyjen tarkastelu voi koskea ensisijaisesti varsinaista jokialuetta tai pelkästään ohijuoksutuskäytössä olevaa vanhaa jokiuomaa. Näillä kohteilla tarkastelu on jossain määrin erilainen ja siksi priorisointitekijät ovat erilaisia.
Ympäristövirtaaman hyötyjen arvioinnissa ja priorisoinnissa huomioitavia tekijöitä ovat muun muassa nykyinen säännöstelykäytäntö, veden laatu, kohteen läheisyys ja saavutettavuus suhteessa vaelluskalojen elinympäristöön merellä tai järvellä ja uhanalaisten kalalajien määrä. Eri priorisointitekijät arvioidaan ja pisteytetään kohteittain. Mitä korkeammat pisteet sen suuremmat ovat arvioidut ekologiset hyödyt.
Priorisointimenetelmällä ei kuitenkaan voida arvioida ekologisten hyötyjen saavuttamiseksi tarvittavan virtaamamuutoksen määrää, taloudellisia ja sosioekonomisia vaikutuksia tai teknistä toteutettavuutta, mitkä vaativat aina tarkemman kohdekohtaisen selvityksen. Tämä on tärkeää ymmärtää priorisoinnin soveltamisessa ja tulkinnassa. Priorisointi ei voi myöskään huomioida kaikkia yksittäisen kohteen erityispiirteitä ympäristövirtaaman hyödyissä tai sen ensisijaisissa tavoitteissa.
Lisätietoja
Erikoistutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 229, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä
Raportti: Ympäristövirtaaman toimeenpano – Ekologisten hyötyjen arviointiin perustuva kriteeristö ja priorisointimenetelmä. 2023. Jarno Turunen, Saija Koljonen ja Seppo Hellsten.