Valkoposkihanhia. © Markku Mikkola-Roos
Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien määrä pysyi edelliskesästä ennallaan. Suomen ympäristökeskus laski Helsingin ja itäisen Espoon rannoilla ja puistonurmilla laiduntavia hanhia yhteensä 5 036 yksilöä, joista poikasia oli 1 020. Hanhien kokonaismäärä pysyi ennallaan viime vuodesta (5 044), mutta aikuisten hanhien määrä laski yhdeksän prosenttia ja vastaavasti poikasten määrä kasvoi 30 prosenttia edelliskesästä. Aikuisten hanhien vähenemistä selittää hanhien talvehtimisalueilla jylläävä lintuinfluenssa.
Valkoposkihanhien yksilömäärien jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
Lataa isompi kuva tästä (jpg). © SYKE
Heinäkuun laskennassa eniten valkoposkihanhia havaittiin Kaivopuistossa (677), Suomenlinnassa (604), Töölönlahdella (453) ja Arabianrannassa (449). Näiden alueiden hanhien osuus on 43 prosenttia havaittujen hanhien kokonaismäärästä.
Seurasaarenselällä eniten hanhia havaittiin Hietarannan uimarannalla (163), Merikannontiellä (162) ja Lapinlahdessa (126). Itä-Helsingin suurimman kerääntymät löytyivät Herttoniemenrannasta (52), Aurinkolahden kanavalta (50) ja Strömsinlahdesta (49).
Espoon Itäosissa valkoposkihanhia havaittiin noin 700 yksilöä, mikä on 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat valkoposkihanhimäärät havaittiin Otsolahdella (311), Otarannassa (115) ja Vermossa (84). Itäisen Espoon osuus laskennassa havaituista hanhista on 14 prosenttia.
Valkoposkihanhien kokonaismäärä Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella 2006–2022.
Lataa isompi kuva tästä (png). © SYKE
Suurimmat poikuemäärät keskittyivät perinteisille alueille
Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa (86 poikuetta), Kaivopuistossa (64), Töölönlahdella (53) Arabianrannassa (38) ja Töölön Merikannontiellä (27). Itä-Helsingissä poikueita oli edellisvuosia vähemmän, suurimmat määrät havaittiin Strömsinlahdella (7) ja Herttoniemenrannassa (6). Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Otsolahdella (13) ja Keilalahdella (13).
Poikueiden keskikoko oli 2,2 poikasta, mikä on samansuuruinen kuin edelliskesänä ja vuosien 2006–2019 seurantajaksolla keskimäärin. Poikuemäärän kasvamisen myötä poikasia laskettiin 300 yksilöä enemmän kuin edelliskesänä. Kylmästä keväästä huolimatta valkoposkihanhet onnistuivat pesinnöissään hyvin. Lähes kaikki poikaset olivat yli kuukauden ikäisiä, joista yli puolet jo lähes lentokykyisiä.
Poikasten osuus kannasta on vaihdellut 10–25 prosentin välillä ja osuus oli laskeva vuosina 2008–2018. Vuonna 2019 osuus lähti kasvuun ja oli tänä vuonna 26 prosenttia. Poikasten määrä oli myös seurantajakson suurin, joka johtuu sekä poikasmäärän lisääntymisestä että aikuisten määrän vähentymisestä lintuinfluenssan seurauksena.
Valkoposkihanhet pesivät Helsingin ja Espoon saaristossa ja tuovat poikasensa kesä-heinäkuussa kaupungin nurmikoille ruokailemaan. Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa, jolloin perhekunnat alkavat hyödyntää ravinnonhankinnassaan kasvavassa määrin sisämaan puistoja ja peltoalueita.
Valkoposkihanhien poikasten osuus hanhien kokonaismäärästä vuosina 2006–2022.
Lataa isompi kuva tästä (png). © SYKE
Aikuisten lintujen määrä väheni jo toista vuotta peräkkäin
Lintuinfluenssan korkeapatogeenisten tyypin aiheuttamia kuolemia on todettu luonnonvaraisissa linnuissa edelleen vuonna 2022. Erityisen paljon niitä on todettu Pohjanmeren ympäristössä, jossa myös valkoposkihanhet talvehtivat. Talven 2020–2021 aikana lintuinfluenssaan arvioitiin kuolleen Itämeren-Venäjän populaatiosta noin 10 000 valkoposkihanhea.
Erityisesti lintuinfluenssasta ovat kärsineet edellisvuoden poikaset. Tämän seurauksena myös Suomessa pesivien aikuisten lintujen määrä on vähentynyt. Pääkaupunkiseudun laskennassa poikueettomien aikuisten lintujen määrä pieneni viidenneksellä edelliskesään verrattuna. Poikueettomista yksilöistä osa on vuoden ikäisiä pesimättömiä ja osa pesinnässään epäonnistuneita vanhempia lintuja.
Helsingin alueella linnut ovat vähentyneet Korkeasaaren-Mustikkamaan-Sörnäisten-Merihaan alueella. Tähän on todennäköisenä syynä Kruunuvuoren siltatyömaa, joka haittaa hanhien oleskelua alueilla.
Lue lisää aiheesta
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön
Lisätietoja
- Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Aija Lehikoinen, Suomen ympäristökeskus, p. 050 533 9671, etunimi.sukunimi@syke.fi