Myanmar teollistuu ja kaupungistuu kovaa vauhtia. Myanmarin ympäristöhallinnossa olisi Suomen ympäristökeskuksen vetämän selvityksen mukaan tärkeää satsata perusasioihin kuten tietojärjestelmiin, joihin kerätään tietoja ympäristön tilasta ja ympäristöä kuormittavasta toiminnasta. SYKE teki selvityksen Myanmarin ympäristöhallinnon kehittämistarpeista yhteistyössä YK:n kehitysjärjestön UNDP:n ja paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Työtä rahoitti Suomen ulkoasiainministeriö.
© Mangshang Yaw Bawm
Myanmar on avautumassa sen jälkeen kun neljännesvuosisadan maata hallinnut sotilashallinto salli viime vuoden lopulla vapaat vaalit. Kehitys houkuttaa paikalle ulkomaisia yrityksiä, sillä Myanmarilla on suuret luonnonrikkaudet: metsää, öljyä, kaasua ja mineraaleja. Maan ympäristölupakäytännöissä ja ympäristöhallinnossa on kuitenkin paljon kehittämisen varaa.
”Nyt on todella kiire saada Myanmarin ympäristöhallinnossa perusasiat kuntoon, muuten riskit ovat suuret”, sanoo tutkija Kirsi Mäkinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Myanmarin ympäristölainsäädäntö on yleisiltä puitteiltaan kunnossa, mutta käytännön toteutus takkuaa. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia koskevat YVA-säännöt ovat olemassa, mutta niiden toimeenpano ja toimeenpanon ohjeistus ovat kesken. Prosessi on jumissa, koska hakemusten käsittelyyn ei ole tarpeeksi henkilöstöä, eikä virkamiesten osaaminen riitä.
”Kansainväliset yritykset ovat tehneet ympäristövaikutusten arviointeja ympäristölupien saamiseksi, mutta käytännössä hakemuspino vain kasvaa virkamiesten pöydillä”, kuvaa Kirsi Mäkinen.
”Myanmarista löytyy ennestään hyvää metsäosaamista, sillä siihen on perinteisesti satsattu jo Ison-Britannian siirtomaa-ajoilta saakka. Sen sijaan asiantuntemus esimerkiksi energiasektorin ympäristövaikutusten arviointeihin ei ole vielä riittävää”, kertoo Mäkinen.
Myanmariin tarvittaisiin pikaisesti ympäristön seurantajärjestelmä. Ensimmäinen askel on saada toimiva järjestelmä, johon voidaan tallentaa olemassa olevaa ja eri selvityksessä kertyvää ympäristötietoa. Myös saastuttavat toiminnot pitäisi saada tietojärjestelmiin niin, että niitä voitaisiin helposti seurata ja valvoa. Ympäristöasioiden käsittely kaipaisi myös lisää avoimuutta. ”Ympäristöasioiden käsittelyä tulisi kehittää läpinäkyväksi. Tarvitaan prosesseja, joiden kautta kansalaiset pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon”, kertoo Mäkinen.
Myanmarin ympäristöhallinnon resurssien kasvattamiseksi tarvitaan rahaa. ”Mitä pikimmin tulisi ottaa käyttöön saastuttaja maksaa -periaate. Näin saataisiin katettua lupakäsittelyn ja ympäristöhavainnoinnin kustannuksia”, summaa Kirsi Mäkinen.
Positiivisena hän pitää sitä, että paikalliset ovat todella innokkaasti mukana kehittämässä hallintoaan paremmaksi.
Myanmarin ympäristön tulevaisuus on keskustelunaiheena Maailma kylässä -tapahtumassa Helsingissä 29.5. klo 15.30 Rautatientorilla.
Lisätietoa
Tutkija
Kirsi Mäkinen p. 0295 251 445, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [kirsi makinen]