Pikkusieppo viihtyy vanhoissa luonnontilaisissa metsissä. © Jorma Tenovuo
Suomen nykyinen luonnonsuojelualueverkko on riittämätön metsälintulajistollemme ilmaston muuttuessa. Avosoiden ja kosteikkojen arvokasta lintulajistoa suojeluverkkomme sen sijaan turvaa paremmin tulevaisuudessakin. Tulokset käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus on uraa uurtava, sillä se on ensimmäisiä, joissa lajeille ilmastollisesti suotuisien alueiden muutosten lisäksi otetaan huomioon lajeille tarjolla oleva elinympäristö.
Lajien suojelun tarve muuttuu ilmaston lämmetessä
Tutkimustulosten perusteella Suomen suojelualueverkko pystyy turvaamaan avosoiden ja kosteikkojen suojelullisesti merkittävää lintulajistoa ilmaston muuttuessa. ”Sen sijaan metsälintulajiston kannalta tilanne näyttää huolestuttavalta, sillä nyt suojelun piirissä olevaan alueeseen sisältyy vain hyvin pieni osa näiden lajien elinympäristöistä. Metsälintulajistomme on näin ollen uhattuna”, selvittää SYKEn johtava tutkija Raimo Virkkala.
Luonnonsuojelualueverkko on yksi tärkeimmistä keinoista säilyttää eliölajiston monimuotoisuus ilmaston muuttuessa. Ilmaston lämmetessä lajien levinneisyydet siirtyvät pohjoista kohti, jolloin lajien suojelutilanne voi muuttua.
Pohjoisen lajit vaarassa hävitä
Suomen suurimmat metsien suojelualueet sijaitsevat pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä Pohjois-Lapissa. Tutkimuksen mukaan pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä suojelualueverkon merkitys metsälintulajiston säilyttämisessä vaihtelee sen mukaan, mikä ilmastoskenaario on ennusteiden pohjana. Mitä voimakkaampi ennustettu ilmastonmuutos on, sitä paremmin suojelualueverkko turvaa metsälintulajistoa. Tämä sen takia, että yhä useammat eteläiset lajit voivat tällöin siirtyä Pohjois-Lapin laajoille suojelualueille. Toisaalta, mikäli ilmasto lämpenee voimakkaasti, pohjoisten lajien häviämisriski on kaikkein suurin.
Tutkimuksessa arvioitiin Suomen suojelualueverkon kattavuutta suojelullisesti merkittävien lintulajien kannalta kolmen voimakkuudeltaan erilaisen, vuosisadan loppupuolelle ulottuvan ilmastoskenaarion valossa. Tutkimuksessa oli mukana 100 metsien, avosoiden, kosteikkojen ja tuntureiden suojelullisesti merkittävää lintulajia, joiden levinneisyys ennustettiin vuosiin 2051–2080 perustuen eri ilmastoskenaarioihin.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hallintaa käsittelevän FICCA-tutkimusohjelman A-LA-CARTE (Assessing limits of adaptation to climate change and opportunities for resilience to be enhanced) -hanketta.
Lisätietoa
Johtava tutkija, dosentti Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 148 668