Harmaalokki purjehtii talvisella merellä. Kuva Riku Lumiaro.
Talvehtivien merimetsojen sekä harmaa- ja merilokin määrät ovat vähentyneet selvästi Ahvenanmaan merialueella. Tammikuussa tehdyissä merilaskennoissa havaittiin reilut 100 merimetsoa, kun vuosituhannen vaihteessa niitä talvehti samoilla alueilla 1000–3000 yksilöä. Harmaa- ja merilokin määrät ovat vähentyneet samalla ajanjaksolla sadoista yksilöistä kymmeniin.
Merireiteillä havaittujen merimetsojen määrä nousi ensimmäisen kerran yli tuhannen yksilön vuonna 1996 ja enimmillään niitä havaittiin yli 2000 yksilöä vuonna 1998. Talvehtijamäärät pysyivät sadoissa yksilöissä vuoteen 2010, jonka jälkeen ne romahtivat reiteillä muutamiin yksilöihin. Tänä vuonna Ahvenanmaan läntisellä merialueella havaittiin merellä tehtyjen reittien (250 km) ja maalta tehtyjen laskentojen yhteydessä yhteensä 107 merimetsoa. Talvehtijamäärien vähenemisen syytä ei tiedetä.
Harmaalokkeja on havaittu reiteillä enimmillään 300 ja merilokkeja 130 yksilöä. Molempien lajien määrät ovat vähentyneet kahdessa vuosikymmenessä merkittävästi. Yhtenä syynä vähenemiseen on lajien pesimäkantojen pieneneminen saaristossa kaatopaikkojen siistiytymisen takia. Merialueella talvehtivien lokkien määrään vaikuttaa myös troolikalastuksen voimakas väheneminen.
Leuto talvi vaikuttaa vesilintujen esiintymiseen
Leuto talvi näkyy ulkosaaristossa ja avomerellä vesilintujen vähäisyytenä. Ne eivät keskity Ahvenanmaalle talvehtimaan Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren ollessa lähes jäättömiä. Reiteillä havaittiinkin keskimääräistä vähemmän sinisorsia, tukkasotkia, telkkiä ja isokoskeloita. Niille sopivia talvehtimisvesiä on avoimena sekä Ahvenanmaan sisälahdilla että Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoissa.
Tukkasotkat kerääntyvät talvella suuriksi jopa tuhansia yksilöitä käsittäviksi parviksi sopiville ruokailupaikoille. Kuva Markku Mikkola-Roos.
Myös kyhmyjoutsenten määrä oli alhainen. Jäättömyyden lisäksi niiden vähyyteen vaikutti huono poikastuotto. Kolmen viime talven aikana nuorten, edellisenä kesänä syntyneiden kyhmyjoutsenten osuus talvehtijoista on ollut alle 10 prosenttia. Hyvinä poikastuottovuosina nuorten osuus nousee yli 20 prosenttiin. Viidenkymmenen vuoden seuranta-aineistossa hyviä vuosia on ollut kahdeksan, joista puolet 1980-luvun jälkipuoliskolla.
Lintuinfluenssaan kuolleita vesilintuja ei löytynyt
Avomerellä ja ulkosaaristossa ei havaittu kuolleita vesilintuja. Niitä ei löytynyt myöskään Manner-Ahvenanmaan talvilintulaskennoissa tammikuun alussa. Tuolloin laskijat kiersivät rantoja ja sisälahtia, joilla talvehtii tuhansia tukkasotkia sekä satoja telkkiä, uiveloita ja isokoskeloita.
Ahvenanmaalla on laskettu tammi-helmikuun vaihteessa kolmea ulkosaaristoon ja avomerelle sijoittuvaa lintulaskentareittiä merivartioston avustuksella 1970-luvulta lähtien. Vuodesta 1997 alkaen vesilintujen lisäksi seurannassa ovat olleet myös lokkilinnut. Laskentojen tuloksia käytetään Itämerellä talvehtivien vesilintujen kannanseurantaan.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 5098 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Rajavartiolaitoksen RV-partiovene lintulaskennoissa Ahvenanmerellä. Kuva Markku Mikkola-Roos.