Vesistöjen vaarallisten aineiden pitoisuuksia seurataan Suomessa ja Ruotsissa yleisimmin ahvenista. Kaloista löytyy mm. elohopeaa, palonestoaineita ja fluorattuja yhdisteitä, mutta Lapissa pitoisuudet ovat alhaisemmat kuin teollisuuden ja kaupunkien vaikutusalueella.
Suomen Lappi on maineensa veroisesti puhdas, vaikka pieniä määriä ympäristömyrkkyjä löytyy ilmasta, vedestä ja eliöistä. Arktisen alueen huolenaiheena ovat erityisesti kaukaa kulkeutuvat aineet sekä mahdollinen muu kemikaalikuormituksen lisääntyminen, minkä takia vaarallisten aineiden seurantoja ja kartoituksia tulee jatkaa myös Suomessa, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ilmatieteen laitoksen tuoreessa selvityksessä. Uudet kemikaalit ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset lisäävät kaukokulkeutumisen riskejä.
Tutkimuslaitokset selvittivät ilmassa, laskeumassa ja biologisissa näytteissä esiintyviä elohopean ja pysyvien orgaanisten ympäristömyrkkyjen (POP-yhdisteet) pitoisuuksia. Yhdisteitä kulkeutuu Pohjois-Suomeen ilmavirtausten, mutta myös ihmisen kuljettamien materiaalien mukana.
Elohopean ja POP-yhdisteiden pitoisuudet ovat Pohjois-Suomessa yleensä pienempiä kuin maan eteläosissa. Kansainvälisissä sopimuksissa säänneltyjen POP-yhdisteiden pitoisuudet ovat pääsääntöisesti laskeneet Suomen Lapissa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Seurantatietoa tarvitaan riskien vähentämiseksi
Raporttiin on koottu joukko toimenpide-ehdotuksia, jotta kansainvälisten sopimusten velvoitteet, vaarallisten kemikaalien seuranta ja riskien hallinta voidaan hoitaa.
Tutkimuslaitosten mukaan Pallaksen aseman ilma- ja laskeumaseurantaa tulee jatkaa ja täydentää. Elohopean ja POP-yhdisteiden pitoisuuksien pitkäaikaisseuranta tulee järjestää kaloista ja järvisedimenttien kerrostumista. Lisäksi ravintoketjun kautta ihmisiin päätyviä myrkkyjä on syytä alkaa tutkia, mikäli ympäristön seurannoissa ja kartoituksissa havaitaan korkeita pitoisuuksia. Ympäristökuormituksen indikaattorina voidaan pitää poroista tutkittavia aineita.
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa aineiden kulkeutumiseen Lappiin, mikäli jo kierrosta poistuneita aineita vapautuu esimerkiksi jäätiköiden sulaessa. Käytöstä poistettavien kemikaalien tilalle tulee uusia aineita, joiden vaikutuksia ei tunneta. Näiden syiden takia tutkijat suosittelevat kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä uusien kemikaalien kartoituksessa sekä ennusteiden ja aineiden käyttäytymisen mallintamisessa.
Kemikaalien esiintymistä ja pitoisuuksia koskeva seurantatieto on osa maailmanlaajuista kemikaalien riskien arviointia ja hallintaa. ”Suomen kannalta keskeiset riskitekijät voidaan tunnistaa vain tuottamalla omaa tietoa ja osallistumalla kansainvälisiin arviointeihin,” sanoo tutkimuksen koordinaattori Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskuksesta. ”Mikäli meillä ei ole ympäristömyrkyistä riittävästi luotettavaa tutkimustietoa, emme pysty arvioimaan altistumista emmekä kehittämään toimia riskien vähentämiseksi.”
Kaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla (LAPCON) -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimushanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE, joka vastasi ympäristötietojen kokoamisesta ja tulkinnasta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL vastasi ihmisen altistumisen ja terveysvaikutusten arvioinnista ja Ilmatieteen laitos (IL) aineiden kaukokulkeutumisen ja kuormituksen kehittymisen arvioinnista. Laitokset vastasivat yhdessä koottujen tietojen tulkinnasta ja niiden pohjalta esitetyistä toimenpide-ehdotuksista.
Graafi
Tutkimusraportti
Tiedote pohjoissaamen kielellä
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 029 525 1406
Erikoistutkija Pia Anttila, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 050 368 6420
Yksikön päällikkö Hannu Kiviranta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, etunimi.sukunimi@thl.fi,
puh. 029 524 6361, 040 541 1958