Koronakriisin on pelätty jättävän varjoonsa monia muita tärkeitä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutoksen. Jos julkinen huomio kiinnittyy vain lyhyen aikavälin ongelmiin, voivat pidemmän aikavälin ongelmat edetä vaarallisen vaivihkaisesti.
Suomessa tämä pelko näyttäisi olevan turha, sillä ilmastokysymykset ovat pysyneet pinnalla korona-aikanakin. Tammi-huhtikuussa 2021 ilmastouutisointi oli 1,9 kertaa vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin.
Tiedot perustuvat Helsingin Sanomien uutisointiin. Suomesta kerätty aineisto on nyt julkaistu ensi kertaa osana kansainvälistä MeCCO-seurantaa, joka kokoaa yhteen ajantasaisia tietoja yli 50 maan ilmastouutisoinnista. Jatkossa myös Suomea koskevat tiedot päivitetään seurantasivustolle kuukausittain. Helsingin Sanomien lisäksi mukana on tietoja Ilta-Sanomien ilmastouutisoinnista.
Lyytimäki, J. and Mervaala, E. (2021). Finland Newspaper Coverage of Climate Change or Global Warming, 2000-2021. Media and Climate Change Observatory Data Sets. © Cooperative Institute for Research in Environmental Sciences, University of Colorado.
Ilmastokeskusteluun tarvitaan enemmän laatua, ei määrää
Ilmastouutisoinnista ei välttämättä tarvitse uutisoida nykyistä enempää, mutta ilmastokeskustelun laatua on syytä kohentaa. ”Ilmastokysymyksiä käsitellään nykyisin laajasti myös muussa kuin ympäristöuutisoinnissa. Ilmastohuoli näkyy niin talouden kuin politiikankin uutisoinnissa, mutta pikemminkin sivujuonteena kuin yhteiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymyksenä”, toteaa ilmastouutisointiin perehtynyt Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Lyytimäki.
Lyytimäen mukaan laadukkaan ilmastojournalismin on oltava paitsi totuudenmukaista, myös tarvittaviin muutoksiin motivoivaa. Rajuja muutoksia tarvitaan niin energiantuotannossa, liikkumisessa, syömisessä kuin asumisessakin.
Koneoppiminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia
Jatkossa myös automatisoidut tiedonkeruun menetelmät ja koneoppiminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia ympäristöuutisoinnin määrän ja laadun seurantaan, oli kyse perinteisistä uutismedioista tai sosiaalisesta mediasta.
Kieliteknologian työkaluja hyödyntäen voidaan esimerkiksi kartoittaa, mitkä aiheet nousevat esiin uutisvirrassa ja milloin. ”Näin voidaan seurata esimerkiksi miten eri tahot viestivät ilmastotoimista tai mitkä ympäristöteemat nousevat esiin perinteisissä medioissa ja mitkä vaikkapa Twitterissä”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Erkki Mervaala. ”Kiinnostavaa on myös se, miten ilmastonmuutosuutisoinnin sävy on muuttunut vaikkapa viimeisen 20 vuoden aikana. Tämän kehityksen tutkimiseen koneellinen tekstianalyysi on erinomainen apuväline.”
Ilmastouutisoinnin seurantaa kehitetään Suomen ympäristökeskuksen NewsData-hankkeessa ja uutisointia tutkitaan Suomen akatemian rahoittamassa, energiapolitiikan tulevaisuutta luotaavassa DECENT-hankkeessa sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ekohyvinvointivaltion edellytyksiä hahmottavassa ORSI-hankkeessa.
Lisää aiheesta
Lisätietoja
- erikoistutkija Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1397
- tutkija Erkki Mervaala, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 2150