Helsingin ja Espoon puistonurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien kokonaismäärä pysyi samana kuin vuonna 2012. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat laskivat yhteensä 3 579 valkoposkihanhea, joista poikasia oli 640 yksilöä. Ennätyksellisen suuresta poikuekoosta johtuen poikasten määrä kasvoi 15 prosentilla viime vuodesta.
Valkoposkihanhipoikueita. Kuva Riku Lumiaro
Heinäkuun lopussa tehdyssä laskennassa havaittiin eniten hanhia Helsingin Suomenlinnassa (463 yksilöä), Harakassa (287 yksilöä), Korkeasaaressa (251 yksilöä), Kaivopuistossa (248 yksilöä), Arabianrannassa (173 yksilöä) ja Vantaanjoen suussa (141 yksilöä).
Helsingissä 60 prosenttia aikuisista ja 50 prosenttia poikueista keskittyi Kruunuvuorenselälle ja sen lähiympäristöön. Kaivopuistossa ja Suomenlinnassa oli molemmissa 34 poikuetta. Kolmas tärkeä poikueiden kerääntymisalue on Vantaanjoen suu ja Arabianranta, jossa havaittiin 38 poikuetta.
Espoossa havaittiin yhteensä 190 yksilöä, joka on vain kolmannes vuoden 2012 määrästä. Myös poikuemäärä laski Espoossa kolmasosaan viime vuodesta. Tapiolan Otsolahdessa havaittiin seitsemän ja Silkkiniityllä yksi poikue. Vuosina 2005–2010 Espoon osuus loppukesän valkoposkihanhimäärästä oli keskimäärin 22 prosenttia. Kolmen viime vuoden aikana osuus on kuitenkin pudonnut viiteen prosenttiin.
Länsiväylän pohjoispuolella hanhet keskittyvät Seurasaarenselän ja Laajalahden itäosan ranta-alueille. Tällä alueella havaittiin viidennes poikueiden kokonaismäärästä. Pääkaupunkiseudulla poikueiden kokonaismäärä (259 poikuetta) kasvoi vain neljällä viime vuodesta, mutta poikueiden keskikoko oli ennätyksellisen suuri 2,5 poikasta/poikue. Vuosina 2006–2012 keskikoko on ollut 2,3. Lämpimän alkukesän ansiosta poikueet ovat selviytyneet hyvin.
Valkoposkihanhet ruokailevat valikoiden
Valkoposkihanhipoikueiden ruokailun vaikutuksia nurmialueisiin on seurattu muutamana kesänä. Valkoposkihanhet ruokailevat valikoiden, joka osaltaan vaikuttaa rantojen kasvillisuuteen. Valkoposkihanhien karttamat kasvilajit, kuten ketohanhikki, saattavat runsastua, vaikkakaan kaikilla alueilla hanhien karttamien kasvien runsastumista ei ole havaittavissa.
Joillakin alueilla on kuitenkin havaittavissa kasvien lajimäärän köyhtymistä. Useilla kohteilla näkyy myös hanhien tallauksen ja ruokailun kasvillisuutta kuluttava vaikutus. Nurmen laatua heikentävä laidunnus ei välttämättä ulotu kovin kauas rannasta, mikäli nurmi säilyy lajivalikoimaltaan valkoposkihanhille kelvollisena.
Valkoposkihanhien karttamien kasvien runsastuessa ja nurmen laadun heikentyessä poikueiden on uskaltauduttava ruokailemaan yhä kauemmas rannasta. Näin on tapahtunut esimerkiksi Suomenlinnassa, jossa valkoposkihanhet ovat osin siirtyneet ruokailemaan vallien päälle.
Taulukko valkoposkihanhien määristä Helsingissä ja Espoossa 2005-2013 (.pdf, 235 kt)
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Maarit Leppänen, Helsingin yliopisto,
puh. 0400 689 769, maarit.leppanen@helsinki.fi
Viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Aiemmat tiedotteet
(SYKE 2.8.2012)
(SYKE 2.8.2011)
Kuvia mediakäyttöön