© kuva: Gram Commercial ja Danish Technological Institute
Suomessa on noin 22 000 ammattikeittiötä. Niiden kylmälaitteissa käytetyt kylmäaineet ovat yleensä fluorattuja kasvihuonekaasuja eli F-kaasuja, joista monella on voimakkaasti ilmastoa lämmittävä vaikutus. Ammattikeittiöiden ilmastoystävällisyyden parantaminen on tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja ympäristölainsäädännön noudattamisen kannalta. Samalla voidaan muun muassa säästää energiakustannuksissa ja parantaa ammattikeittiöiden työhyvinvointia. Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa esitetään suosituksia ammattikeittiöiden ilmastoystävällisyyden parantamiseksi.
Ilmastoystävällisyys saavutetaan huolellisella suunnittelulla
Raportin tuloksista käy ilmi, että ilmastoystävällisyyttä voidaan edistää energiatehokkuusparannuksilla ja siirtymisellä matalamman ilmastonlämmityspotentiaalin eli GWP:n kylmäaineisiin. Energiatehokkuus koskee sekä laitevalintoja että koko talotekniikan suunnittelua ja toteutusta. Rakennusten kokonaisenergiantarvetta ja energiakustannuksia voidaan vähentää hyödyntämällä ammattikeittiön kylmälaitteiden tuottamaa lämpöä rakennuksen muissa prosesseissa. Luonnollisia kylmäaineita, kuten hiilivetyjä, ammoniakkia ja hiilidioksidia tulisi suosia aina kun mahdollista.
Raportin suositukset laadittiin kylmäaineita ja energiatehokkuutta koskevien kansainvälisten sopimusten, kotimaisen ja EU-lainsäädännön sekä standardien pohjalta. Selvityksessä tuodaan esille muun muassa energiatehokkuutta tukevien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia ja haasteita sekä teknologioiden integroimista talotekniseen suunnitteluun.
Raportin teossa hyödynnettiin talotekniikkayritysten kanssa tehtyjä haastatteluja. Haastatteluiden avulla selvitettiin lämmöntalteenoton eli LTO:n ja sen hyödyntämisen nykytilannetta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia tyypillisissä ammattikeittiöissä.
Raportin suositukset
Selvityksen pohjalta suositukseksi nousi muun muassa lämmöntalteenoton ja lämmön hyödyntämisen yhdistäminen muihin taloteknisiin prosesseihin. Tässä waterloop-järjestelmään perustuvat energiatehokkuusparannukset ja luonnolliset kylmäaineet ovat avainasemassa. Toiseksi luonnollisilla kylmäaineilla käyvien ratkaisujen valintaa tulee suosia, jotta vältytään tarpeettomilta muutos- ja korjausinvestoinneilta.
”Projektisuunnitelmissa suositellaan lämmöntalteenoton ja hyödyntämisen ottamista huomioon jo suunnittelun perusteista alkaen. Tätä varten pitää järjestelmä- ja laitetoimittajilta hankkia riittävä määrä tietoa, jotta voidaan varmistaa lämmöntalteenottojärjestelmän kustannustehokas toiminta”, sanoo raportin pääkirjoittaja Ari Kahrola. Näiden tietojen pysyminen osana tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimuksia on myös varmistettava.
Jos saneerauskohteissa uudistetaan pelkästään ammattikeittiön kylmälaitteet, lämmöntalteenoton ja lämmön hyödyntämisen toteuttaminen on kustannustehokkuudeltaan haasteellista. Siksi saneeraukseen olisi suositeltavaa sisällyttää ammattikeittiölaitteiden ohella myös tilailmastoinnin uudistaminen. Samalla voidaan varmistaa, että ilmastoinnin jäähdyttäminen on toteutettu saneerauksen jälkeen ilmastoystävällisillä ratkaisuilla. Uudisrakennuskohteissa tilanne on helpompi, mikäli kokonaisuus eli lämmitys-, vesijohto- sekä ilmanvaihtotekniikka, lämmöntalteenotto ja ammattikeittiön laitekanta suunnitellaan yhteensopivaksi.
”Kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet edellyttävät toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ammattikeittiöiden ilmastoystävällisyyden edistäminen tarjoaa kunnille ja muille toimijoille mahdollisuuksia vähentää kasvihuonepäästöjä ja energiankulutusta”, kertoo projektipäällikkö Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Lisää aiheesta
Lisätietoja
- Projektipäällikkö Tapio Reinikainen, SYKE, puh. 02 95 251 847, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Asiantuntija Ari Kahrola, puh. 050 4755 987, ari.kahrola@gmail.com
- Tutkija Annika Johansson, SYKE, puh. 02 95 252 006, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Ylitarkastaja Nufar Finel, SYKE, puh. 02 95 251 113, etunimi.sukunimi@syke.fi