Ruoasta ja kestävästä ruokavaliosta puhuminen on haastavaa. Ihmisten suhde ruokaan on monimutkainen, ja siihen liittyy paljon erilaisia arvoja, asenteita ja käytänteitä, myös muistoja ja tunteita. Tullessaan kyseenalaistetuksi ihminen helposti puolustautuu. Siksi puhe ruokavalinnoista johtaa helposti kiivaaseen ja polarisoituneeseen keskusteluun, eikä varsinkaan somessa tunnu löytyvän tilaa moninaisille näkökulmille. Mielipiteiden kirjon kuuleminen on kuitenkin avainasemassa, kun yritämme ymmärtää ruokaan liittyviä valintoja.
Tätä haastetta ratkoaksemme, päätimme pelillistää ruokakeskustelun. Kehitimme lautaspelin, jonka avulla mahdollisimman monipuolisista taustoista tulevat ihmiset pystyvät keskustelemaan kestävästä syömisestä hyvässä hengessä. Pelissä kaikilla osallistujilla on yhteinen päämäärä: He suunnittelevat tulevaisuuden kohtuullisen ruokavalion planetaaristen rajojen määrittelemälle lautaselle. Ruokavalio suunnitellaan keskivertosuomalaiselle vuoteen 2050 käyttäen apuna ruokaryhmä-kortteja, jotka ilmaisevat ruokaryhmän ympäristövaikutuksia.
Ympäristövaikutus on havainnollistettu irti leikattaviin ruutuihin koolla: mitä isompi ruutu sitä suurempi ympäristövaikutus. Pelin keskeinen idea on saada kortit mahtumaan pelilaudalle, jonka rajat merkkaavat planetaarisia rajoja. Yllätyimme positiivisesti huomatessamme, että peli toimi odotetulla tavalla, ja osallistujat keskustelivat avoimesti omista näkemyksistään toisten näkemyksiä kunnioittaen.
Ympäristövaikutus on havainnollistettu irti leikattaviin ruutuihin koolla: mitä isompi ruutu sitä suurempi ympäristövaikutus. © Kuva: Niko Räty
Oman mielipiteen ilmaiseminen pelin aikana koettiin helpoksi
Ensimmäisen pelisession kynnyksellä meidän tutkijoiden mielet täyttyivät jännityksestä: Syntyisikö hedelmällistä keskustelua, vai jäisivätkö ihmiset jumiin omiin näkemyksiinsä? Myös muutamat osallistujat kertoivat olleensa aluksi jännittyneitä, sillä he olivat aiemmin kokeneet ruokaan liittyvät keskustelut kärjistävinä. Keskustelu pelaamisen lomassa ei kuitenkaan saanut ihmisiä kaivautumaan poteroihinsa, sillä he keskittyivät keskimääräisen suomalaisen näkökulmaan, eivät omiin mieltymyksiinsä. Siksi oman mielipiteen ilmaiseminen pelin aikana koettiin helpoksi. Kukaan ei myöskään kokenut tulleensa kyseenalaistetuiksi omien ruokavalintojensa tai näkemystensä vuoksi.
Uudenlainen kokemus tuki yhteisymmärryksen syntymistä
Peli ja sen visuaalinen toteutus auttoivat osallistujia näkemään ruokavalion kokonaisuutena ja toteutusta pidettiin uudenlaisena ja jännittävänä. Pelaajat ymmärsivät, kuinka monimutkaisia ja toisiinsa kytkeytyneitä ruokaan liittyvät kysymykset todella ovat. Yhteinen tekeminen ja päämäärä pysyä planetaaristen rajojen sisällä vahvisti ryhmähenkeä ja helpotti keskustelua, vaikka yhteisen näkemyksen löytyminen aluksi joitakin epäilyttikin. Pelin jälkeen he olivat kuitenkin positiivisesti yllättyneitä saavutetusta lopputuloksesta kompromisseineen. Peli loi osallistujille tilan, jossa avoin ja rauhallinen keskustelu oli mahdollista. Se auttoi löytämään yhteisiä ratkaisuja erilaisten näkökulmien välillä.
Mielestämme osallistavien pelien käyttö tutkimusmenetelmänä avaa mahdollisuuden kehittää hankalien aiheiden keskustelukulttuuria. Pelillistämällä tutkimustilanteeseen voidaan rakentaa asetelma, jossa tutkittavat tuntevat saavansa ilmaista itseään vapaammin ja toisiaan kunnioittaen. Kohtuullisen ruokavalion lautaspeli on osoitus siitä, että keskustelu ruokavalioista voi olla mielekästä, avointa ja rakentavaa. Tällaisia keskusteluja tarvitsemme lisää, jotta voimme yhdessä rakentaa moninaista ja kestävää ruokajärjestelmää, joka ottaa huomioon koko ihmiselämän kirjon.
”Must oli hirveen mielenkiintonen jotenki, en oo ollu aikasemmin tämmöses, ni must tää koko asetelma, oli jännittävä jotenki. Ja must oli kiva, miten pystytään käymään keskustelua, vaikka on erilaiset taustat, niinku jos kattoo vaikka, jos median perusteella päättelis, ni ei pysty käymään keskusteluu. Mut hyvin pystytään. Ja löydettiin ne kompromissit ja nähtiin semmonen vihreä Suomi, missä marjastetaan ja tehään kaikkee kivaa luonnossa.” Osallistuja, Joensuun fokusryhmä
Kaisa Kurki toimii tutkijana Syken yhteiskunnan muutos -yksikössä. Hän tutkii ruokaan liittyvää kestävyysmurrosta, ja on erityisen kiinnostunut kohtuuden käsitteestä ruokajärjestelmässä. Hän viihtyy ruoan parissa myös vapaa-ajallaan kokkaillen enemmän tai vähemmän kohtuullisia ruokalajeja.
Niko Räty on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnassa sekä Ruralia-instituutissa. Hänen kiinnostuksen kohteenaan ovat erityisesti tulevaisuuden ruokajärjestelmät ja solumaatalous. Hän on ammatiltaan myös muotoilija ja viihtyykin erityisen hyvin museoissa ja taidenäyttelyissä.
Kohtuullisen ruokavalion lautaspeli on kehitetty Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä osana Kestävä kotieläintuotanto ruokajärjestelmässä -tutkimushanketta. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.