Olen SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen
vanhempi tutkija Jari Lyytimäki.
Yritän elää enimmäkseen sääntöjen
mukaan myös vapaa-ajallani.
Puh. 0295 251 397
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Turhan sääntelyn poistaminen on noussut suosituksi poliittiseksi tavoitteeksi. Sääntelyä vähentämällä edistetään ympäristöä säästävien innovaatioiden syntyä ja parannetaan yritysten kilpailukykyä, kuten ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kirjoittaa blogissaan.
Sääntelyn vähentäminen ei kuitenkaan ole taikatemppu, jolla kaikki ongelmat ratkottaisiin. Osa innovaatioista syntyy juuri jämäkän sääntelyn innoittamina. Hehkulamppujen myyntikielto johti energiaa säästävien ledvalojen yleistymiseen. Tämä on vain yksi esimerkki normista, joka on osaltaan edistänyt uuden tekniikan kehittämistä ja tukenut uudenlaista yritystoimintaa.
Ympäristönsuojelussa tarvitaan jatkossakin vahvaa sääntelyä, joka estää luonnonvarojen liikakäytön ja ympäristön pilaamisen. Sääntely rajoittaa vääjäämättä yksittäisten toimijoiden vapauksia: mökkiä ei saa rakentaa minne tahansa, jätteet pitää käsitellä asianmukaisesti ja ulkoilmakonsertissa melulla on jokin raja. Kirkkaita ja häikäiseviä LED-valojakaan ei voi asentaa aivan miten sattuu.
Rajoituksia pitää olla, kunhan ne perustuvat ajantasaiseen tutkittuun tietoon ja niitä toteutetaan johdonmukaisesti. Rajoitukset takaavat myös reilun pelin. Erityisesti yritystoiminnalle on tärkeää, että säännöt ovat tasapuolisia kaikille ja että valvontaan voidaan luottaa.
Sääntelyn vähentämisvaatimukset eivät läheskään aina perustu pelkkään pyyteettömään haluun edistää yhteistä hyvää. Ylisääntelystä puhuminen voi olla myös keino, jonka avulla halutaan välttää omaa toimintaa haittaavat velvoitteet silloinkin kun ne olisivat yleisen edun mukaisia.
On helppoa listata säädöksiä tai määräyksiä, jotka tietyllä hetkellä ja jostakin näkökulmasta tuntuvat tarpeettomilta tai jopa haitallisilta. Pitkän aikavälin kokonaisvaikutuksia on paljon vaikeampi hahmottaa. Ympäristöongelmien ratkaisuissa on usein kyse nimenomaan sääntelystä, joka aiheuttaa kustannuksia nyt, mutta ehkäisee monista yksittäisistä toimista syntyviä haittoja pitkällä aikavälillä.
On epätodennäköistä, että yhteiskunta lähtisi kehittymään suotuisimpaan suuntaan vain normeja purkamalla. Keskusteluun tulisi nostaa lisää esimerkkejä sujuvasta sääntelystä ja normien järkevästä tulkinnasta. Niistä oppimalla sääntelyä voidaan kehittää sellaisillakin aloilla, joilla on suuria ongelmia.
Lisää aiheesta:
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.