Olen professori Eeva Furman ja johdan SYKEn ympäristöpolitiikkakeskusta. Vapaa-aikanani en shoppaile, mutta suppailen mielelläni! Puh. 0295 251 123
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kriisit tekevät meidät ihmiset usein lyhytnäköisiksi. Niiden aikana keskitymme päivänpolttavien kysymysten ratkaisemiseen ja jätämme pidemmän aikavälin ennakoitavissa olevat muutokset vähälle huomiolle.
Kiihtyvä pakolaisvirta on nyt kaikkien huulilla. Kädet ovat kiinni käytännön asioissa ja mieli moninaisissa mielipiteissä, mutta katsetta on hyvä suunnata pitemmälle.
Yleinen käsitys on, että Lähi-idän pakolaisuus liittyy suurvaltapolitiikkaan ja arabikevääseen. Muuttopaineita lisäävät kuitenkin myös alueen kärjistyvät vesi- ja ilmasto-ongelmat.
Suomi kuuluu niihin maihin, joissa ekosysteemipalvelut ovat vielä korkeatasoisia. Luonto on puhdas, maassa on tilaa ja vettä on paljon. Tästäkin näkökulmasta Suomi näyttäytyy pakolaisille houkuttelevana maana.
Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander arvioi kolumnissaan (8.9.2015, Ilmarinen) maahanmuuton merkitsevän huomattavaa taloudellista potentiaalia Suomelle sillä edellytyksellä, että kotoutumis- ja integraatiopolitiikka on tuloksellista ja että kasvuyritykset ja maahanmuuttajat kohtaavat toisensa. Maahanmuuttajan näkökulmasta työnteko on paras lääke lähes kaikkiin ongelmiin.
Tutkimustemme perusteella tieto ei kuitenkaan siirry automaattisesti toimintaan. Tehokkain tapa omaksua uutta on osallistua, tehdä ja kokea asioita yhdessä sekä sisäistää uudet tavat osaksi omaa arkea. Tämä kannattaa ottaa huomioon maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Viedään siis maahanmuuttajat luontoon. Taajamien ja haja-asutusalueiden virkistysalueet, marjamaat ja kalavedet ovat ympäristöjä, joissa silmä lepää ja sodan jaloissa rikkoutunut mieli toipuu.
Olisi hienoa, jos vapaaehtoisjärjestöt lähtisivät mukaan edistämään maahanmuuttajien luontosuhteen ja ympäristöystävällisen elämäntavan kehittymistä samaan tapaan kuin urheiluseurat ovat tehneet urheilun suhteen. Elisabeth Rehn kertoi hyvän esimerkin (YLE A-talk, 10.9.2015) Kyrkslätt if:n pakolaisille järjestämistä jalkapalloharjoituksista.
Luonto, kuten urheilu, on neutraali ja myönteinen elementti, josta nauttiminen ei edellytä kielitaitoa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnolla ja ekosysteemipalveluilla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja ihmisen hyvinvoinnille.
Vastapainona monenlaisille kantasuomalaisten mielenilmaisuille luonto voisikin toivottaa maahanmuuttajat Suomeen tervehdyttävällä tavalla.
Luontosuhteen vahvistuessa maahanmuuttajat voisivat tarjota Suomelle jotakin uutta. Maahanmuuttajissa on paljon koulutettuja ja luovia ihmisiä. Heillä voi olla uudenlaisia ideoita ja näkemyksiä siitä, miten edistää kestävää kehitystä, luonnonvarojen käyttöä ja vihreää taloutta. Erilaisesta taustasta syntyy ajattelua, joka ohittaa ne laatikot, joihin oma ajattelumme on sulkeutunut.
Maahanmuuttajien kytkeminen tältä pohjata esimerkiksi eri yritysten toimintaan on mahdollisuus, joka voi johtaa uusiin tulevaisuuden menestystarinoihin. Sellaisiinkin, joita emme osaa vielä kertoa.
Viitteet:
- Jäppinen, Jukka-Pekka; Tyrväinen, Liisa; Reinikainen, Martina; Ojala, Ann. 2014: Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja; 2014, 35. ISSN 1796-1726. http://hdl.handle.net/10138/153461
- Faehnle, M. 2014. Collaborative planning of urban green infrastructure – need, quality, evaluation, and design. Department of Geosciences and Geography A 26. University of Helsinki, Department of Geosciences and Geography. Unigrafia, Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/44687
- Leikkilä, Jaana, Faehnle, Maija, Lyytimäki, Jari (toim.). Maahanmuuttajat kaupunkiluontoa koskevassa suunnittelussa: Kohti interkulttuurista kaupunkia. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. S. 7- 15. Suomen ympäristökeskuksen raportteja; 2011, 12. ISBN 978-952-11-3882-9 (PDF), ISSN 1796-1726 (verkkoj.). 2011. http://hdl.handle.net/10138/39808
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.