© Adobe Stock
Suomen järvillä ja merialueilla ei ole vielä tehty merkittäviä sinilevähavaintoja. Alkukesän viileä sää ei ole ollut otollinen sinileväkukintojen kehittymiselle. Järvillä ja merellä ajelehtii paikoin kellertävää siitepölyä, joka voi muistuttaa sinilevää erehdyttävästi. Suomen ympäristökeskus tiedottaa valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain elokuun loppuun saakka.
Sisävesillä sinilevää havaittu hyvin vähän
Järvien sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, eikä se ole oleellisesti muuttunut viime viikosta. Yhdellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla eteläisessä Suomessa on havaittu hieman sinilevää. Runsaita sinilevien pintakukintoja ei järvillä ole todettu.
”Sinilevää on havaittu järvillä hyvin vähän, mikä on alkukesälle tyypillinen tilanne. Sinilevien runsas esiintyminen ajoittuu järvillä tavallisesti heinä- ja elokuulle. Pintakukinnat muodostuvat useimmiten lämpiminä ja tyyninä ajanjaksoina. Havupuiden siitepölyä esiintyy edelleen kellertävinä lauttoina etenkin rantavedessä”, kertoo erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä pääosin ajankohdalle tyypillisiä. Pintaveden lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa yleisesti 12–18 astetta ja pohjoisemmassa Suomessa 9–13 astetta.
Merellä ei vielä sinilevähavaintoja
Myös merellä sinilevätilanne on kesäkuun alulle tyypillisen rauhallinen. Siitepölyä on havaittu satelliittikuvissa satunnaisina esiintyminä Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Turun saaristossa. Suomen avomerialueilla ei ole havaittu satelliittikuvista sinileväesiintymiä.
Suomen rannikollakaan ei ole tähän mennessä havaittu sinilevää. Rannikkovesissä esiintyy kuitenkin paikoin siitepölyä, joka veden pinnalla näyttää erehdyttävästi sinilevältä.
”Sinilevätilanne on rauhallinen, kuten se yleensä on näin alkukesästä. Tällä hetkellä merivettä värjää lähinnä siitepöly, mutta kaikkiin veden värjäytymiin tulee suhtautua asianmukaisella varovaisuudella. Sinilevän voi erottaa siitepölystä varmasti vain mikroskooppitutkimuksella”, muistuttaa tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.
Varsinainen sinilevien pintakukinta vaatii kehittyäkseen yleensä ainakin parin viikon lämmintä, tyyntä ja aurinkoista säätä. Runsaimmin sinileviä esiintyy Itämerellä yleensä vasta heinä- ja elokuussa.
Merivesi on hieman lämmennyt viime viikosta, mutta on edelleen alkukesäisen viileää. Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen Meripalvelujen mukaan Perämerellä 5–8 astetta, Selkämerellä 9–12 astetta, Saaristomerellä 11–14 astetta ja Suomenlahdella 10–12 astetta.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.
SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Itämeri.fi ja Vesi.fi -palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Sinileväkukintojen kesän riskiarvio
Sinilevätilannekooste
Kuvia
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@syke.fi
Merialueilta
Rannikon sinilevähavainnot
- Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avomeren sinilevähavainnot
- Eotuki@syke.fi
- Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 088, etunimi.sukunimi@syke.fi (10.6. asti)
- Tutkija Hanna Alasalmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 064, etunimi.sukunimi@syke.fi (13.6. alkaen)
Itämeren tila
- Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 356 etunimi.sukunimi@syke.fi (10.6. asti)
- Tutkija Antti Takolander, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 206, etunimi.sukunimi@syke.fi (13.6. alkaen)
Viestintä
- Viestintäsuunnittelija Saara Sivonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 082, etunimi.sukunimi@syke.fi