Meritulva Helsingin Arabianrannassa keväällä 2020. © Kai Widell
Tulva-alueista saadaan ensi vuonna käyttöön entistä kattavammat paikkatietoaineistot tulvariskien hallintaa, maankäytön suunnittelua sekä vesien- ja luonnonsuojelutyötä varten. Uudessa hankkeessa tuotettavat tulvakartat tukevat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ja tulevaisuuden riskien hallintaa.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa TIIMA-hankkeessa päivitetään rannikkoalueiden meritulvavaarakartat, joissa huomioidaan jatkossa myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Taajama-alueille saadaan käyttöön aiempaa tarkemmat hulevesitulvien yleispiirteiset tulvakartat.
Nykyisten, lähinnä tulvariskialueet kattavien yksityiskohtaisten tulvakarttojen (www.vesi.fi/tulvakartat) lisäksi laaditaan yleispiirteisiä, koko valuma-alueen kattavia vesistötulvakarttoja.
Paikkatietoa avoimesti saataville
Kaikki hankkeessa tuotetut aineistot laaditaan mahdollisimman kattavasti koko Suomen alueelta, ja monet niistä tulevat saataville avoimena aineistona (www.syke.fi/avoindata). Kattavamman paikkatiedon avulla voidaan jatkossa räätälöidä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän toimia paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisin sopiviksi.
Virtausreittejä tarkentamaan julkaistaan Maanmittauslaitoksen korkeusmallin kanssa yhteensopiva tierummut huomioiva aineisto. Myös maanpinnan veden läpäisevyydestä ja maanpeitteestä julkaistaan aikaisempaa tarkempi valtakunnallinen aineisto.
Hyötyä alueiden käytössä, luonnonsuojelussa ja vesiensuojelussa
Tulvariskien hallinnan lisäksi uusia paikkatietoaineistoja voidaan hyödyntää ilmastoviisaassa alueiden käytön suunnittelussa, peltojen ja metsien kuivatustilan arvioinnissa sekä luonnon monimuotoisuutta tukevien toimenpiteiden suunnittelussa.
”Tarkentunutta ja kattavaa tietoa tulvivista alueista voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisessa vesienhallinnassa. Sen avulla voidaan tunnistaa alueita, joissa tulvahaittoja tulisi vähentää, ja samalla on mahdollista löytää alueita, joille vesi luontaisesti kertyy ja joissa vettä voitaisiin mahdollisesti pidättää”, kertoo erikoistutkija Pasi Valkama Suomen ympäristökeskuksesta.
Myös maatalous ja vesiensuojelu voivat hyötyä uusista aineistoista. Tulvaherkkien peltojen paikantaminen antaa mahdollisuuden harkita kyseisten alueiden käytön muutosta sekä vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkaampaa kohdentamista.
Hankkeessa tunnistettavat tulvametsät ja metsäluhdat kertovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden tulva-alueiden sijainnista.
Tietopohjaa ilmastoviisaaseen maankäyttöön
Suomen ympäristökeskuksen partnerina TIIMA-hankkeessa toimii Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus (FGI). Hanke jatkaa aiemmissa pilottihankkeissa kehitettyjen menetelmien hyödyntämistä koko Suomen mittakaavassa.
TIIMA-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Lisätietoa
Erikoistutkija Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 218, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kehitysinsinööri Mikko Sane, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 617, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä
Aiempia hankkeita: