© Adobe Stock
Kaavoituspäätösten ilmastopäästöjen arviointiin on tekeillä uusi Hiilikartta-työkalu, joka helpottaa maankäytön muutosten ilmastovaikutusten arviointia. Työkalu auttaa esimerkiksi kuntien kaavoitettavana olevien alueiden hiilivarastojen arvioimisessa sekä hiilivaikutusten laskennassa ja eri vaihtoehtojen arvioinnissa.
Mahdollisuus suuriin päästövähennyksiin
Maankäyttö on merkittävä ilmastopäästöjen lähde. Tilastokeskuksen tänä vuonna julkaistun pikaennakon mukaan rakennetun maan päästöt olivat 0,7 megatonnia vuonna 2021. Metsäkadon päästöt ovat vuosina 2013–2019 olleet vuosittain noin 3,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä on noin 6 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Kaavoituksen ilmastopäästöjen arviointia helpottavalla työkalulla voidaankin saavuttaa hyviä tuloksia päästöjen vähentämisessä ja hiilinielujen säilyttämisessä.
Kuntien tulee huomioida kaavoituksen ilmastovaikutukset, mutta tähän asti tehtävään ei ole ollut laajasti ja helposti käytettäviä välineitä. Myös tarvittavan tiedon saaminen käyttöön on ollut haastavaa.
Ketterä karttatyökalu hiilitaseen arviointiin
Hiilikartta-hankkeessa tuotetaan karttapohjainen työkalu kaavoituksen avuksi. Hiilikartan avulla on mahdollista selvittää alueen hiilivaraston ja hiilinielujen nykytila ja laskea niiden tulevaa kehitystä eri suunnitelmavaihtoehdoissa. Työkalulla on näin ollen mahdollista arvioida erilaisten kaavaratkaisujen vaikutuksia hiilipäästöihin ja -nieluihin.
Hankkeessa luodaan olemassa olevista tietoaineistoista jalostettuja sekä mallinnettuja aineistoja, jotka kattavat sekä kasvillisuuden että maaperän hiilivaraston ja hiilensidonnan metsissä, pelloilla, avoimilla luontoalueilla ja taajamien viheralueilla.
Kaavoituksessa suurimmat hiilivaikutukset aiheutuvat yleensä uudisrakentamisen sijoittamisesta metsäalueille. Hanke tukee myös metsäkadon hillintää tuomalla esille metsien hiilivaraston suuren painoarvon. Kaavojen aluevarauksissa ja kaavamääräyksissä on mahdollista suunnata rakentamista sinne, missä vaikutukset ovat pienimmät. Lisäksi Hiilikarttaa voidaan käyttää strategisessa suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.
”Luonnonvarakeskuksella on vahva hiilivarastoihin ja varastomuutoksiin liittyvä mallinnusosaaminen, sekä laajat ja pitkäaikaiset mittausaineistot. Luken työ hankkeessa on jatkumo aikaisempiin hiilenkierron tutkimushankkeisiin ja perustuu pitkään kokemukseen tutkimus-, kehitys- ja viranomaistyöstä”, sanoo tutkija Emmi Hilasvuori Luonnonvarakeskuksesta.
Pilottikunnat mukana työkalun kehittämisessä
Hiilikartan kehitystyö on luonteeltaan yhteiskehittämistä. Keskeisessä roolissa kehittämistyössä ovat pilottikunnat Turku, Porvoo, Tampere ja Sodankylä. Pilottikuntien myötä kehittämisessä työskennellään kuntien tarpeista lähtien, todellisten yleis- ja asemakaavojen suunnittelukysymysten kanssa. Koska työkalun on tarkoitus toimia kaikilla kaavatasoilla, myös Varsinais-Suomen liitto on pilotoinnissa mukana. Alueidenkäytön suunnittelun edistäjän näkökulmaa hankkeeseen tuovat Pirkanmaan ELY-keskus ja ympäristöministeriö. Myös Metsäkeskus tuo hankkeeseen osaamistaan.
”Kuntien edustajat ovat olleet todella kiinnostuneita Hiilikartasta, ja olemmekin saaneet mukaan monia innokkaita yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Kaavoituksen ilmastovaikutusten arvioinnin helpottamiselle on selkeästi kova kysyntä. Suomen kansainvälisten sitoumusten, hiilineutraalisuustavoitteiden sekä ilmastostrategian toimeenpano kunnissa ja maakunnissa edellyttävät konkreettisia työkaluja. Hiilikartta on yksi sellainen täsmätyökalu”, sanoo hanketta johtava ryhmäpäällikkö Kari Oinonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Avoin tieto edistää kestävyysmurrosta
Hiilikarttatyökalun lähtötietoina käytetään useita lähtöaineistoja puuston, metsien ja soiden maaperän sekä maatalousmaiden hiilivarastoista. Viheralueiden hiililaskennassa käytetään metsien inventoinnissa kerättyä tietoa sekä iTree - Kaupunkipuiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen -hankkeessa kerättyä aineistoa.
Hiilikartta selkeyttää käsitystä maankäytön ratkaisujen ilmastovaikutuksista ja yhdenmukaistaa arviointia kaavoituksessa. Se on avoin ja ilmainen, joten kunnilla ja maakuntaliitoilla on matala kynnys ottaa se käyttöön.
”Helppokäyttöisyys on meille tärkeää: kaavan tuominen Hiilikarttaan on helppoa, ja työkalu laskee hiilivaraston ja hiilensidonnan eri kaavamerkinnöille lähes automaattisesti. Käyttäjä voi myös tarvittaessa tarkentaa kartan laskentaa omiin käyttötarkoituksiinsa sopivaksi”, sanoo puheenjohtaja Otso Valta Avoin ry:stä, joka vastaa verkkopalvelun rakentamisesta hankkeessa.
Keväällä 2022 alkaneessa, Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Hiilikartta-hankkeessa partnereina ovat Luonnonvarakeskus ja Avoin ry. Hanke on rahoitettu Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -rahoitusohjelmasta.
Hankesivu: Kaavoittajan karttatyökalu - Hiilikartta
Lisätietoja
- Ryhmäpäällikkö Kari Oinonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1474
- Tutkija Emmi Hilasvuori, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 2474
- Puheenjohtaja Otso Valta, Avoin ry, etunimi@avoin.org, puh. 040 128 5648