Paperipussiin pakatut kananmunat muistuttavat lausahduksesta ”oikeanlainen pakkaus suojaa elintarvikkeita ja vähentää hävikkiä”. Tämä toden totta on tärkeä huomio, ajattelin kun erottelin ehjät ja rikkoontuneet kananmunat toisistaan mopokuljetuksen jäljiltä.
Elän parhaillaan arkea Ruandan pääkaupungissa Kigalissa. Elintarvikkeiden pakkaamiseen laajemmin vaikuttaa muun muassa muovipussikielto, joka on ollut maassa voimassa vuodesta 2008. Kieltoa myös noudatetaan kattavasti. Kauppojen kassoilta saa maksutta paperipusseja ostosten pakkaamiseen. Muovipussikielto on varmasti vaikuttanut positiivisesti näkyvään roskaantumiseen, vaikka muovia on pakkauksissa paljon muuallakin kuin muovipusseina. Ruandan ja lukuisten muiden maiden toimeenpanema kielto on saanut paljon näkyvyyttä mediassa.
Yhden materiaalin tai tuotteen korvaaminen toisella ominaisuuksiltaan melko vastaavalla on kuitenkin aika suoraviivaista. Toiminnan ei juuri tarvitse muuttua, samat ostokset pakataan kassalla toisenlaiseen kertakäyttökassiin. Kulutustutkijan silmin kodin ruokahuolto on kuitenkin paljon monimutkaisempi tuotannon ja kulutuksen vuorovaikutuksessa muotoutuva kokonaisuus.
Satoa voi olla vaikea saada myytyä tuotantohuipun aikana
Keskustelu hyvästä ruoasta korostaa usein tuoreita raaka-aineita niin kulinaristisessa mielessä kuin kestävänä valintana. Kuluttajille satokauden kasvikset ovat edullisia ja mikä olisikaan parempaa kuin nauttia kasviksista silloin kun ne ovat parhaimmillaan. Moni elintarvike säilyy prosessoimatta vain rajallisen ajan ja satokausien aikana syntyvää ylitarjontaa on tarpein prosessoida säilyvämpään muotoon.
Meille suomalaisille tuttu esimerkki ovat metsämarjat, joita prosessoimme usein pakastamalla, käytettäväksi talvella. Samasta asiasta on kuitenkin kyse, kun ostamme säilöttyä tomaattimurskaa.
Mikäli ruoan jatkojalostusporras on kehittymätön, satoa voi tuotantohuippuina olla vaikea saada myytyä, tai siitä saatava hinta voi jäädä alhaiseksi. Syksyn mittaan Kigalin paikallisissa uutisissa on ollut tästä aiheesta useita artikkeleita, samoin kuin ruokaketjun kehittämistoimista tuotantoketjun hävikin vähentämiseksi, muun muassa kuivattujen hedelmätuotteiden kehittämisestä.
Prosessointi ja pakkaaminen eivät siis aina ole pahasta, tämä näkökohta on tuotu esille myös tieteellisessä kirjallisuudessa. Kuitenkin, pakkaukset myös ohjaavat ja toisaalta vastaavat kysyntään. Suomesta tutut suuret pakkauskoot ja monipakkaukset ovat täällä harvinaisempia. Lisäksi kylmäsäilytystilojen harvinaisuus vaikuttaa tuotekehitykseen ja tarjontaan.
Suomessa jääkaappi lienee käytännössä kaikissa kotitalouksissa, sillä Tilastokeskuksen kestokulutustavaroiden omistusta käsittelevässä tilastossa ei vuoden 1990 jälkeen enää mainita jääkaappia. Olisi kiinnostavaa tietää myös henkilöä kohden laskettu kylmäsäilytystilan määrä. Pohdin, kuinka runsas säilytystila on vaikuttanut ruoan kulutukseen ja sen hävikkiin yhtäältä vähentävästi, mutta samaan aikaan mahdollisesti jopa lisäävästi.
Ruoan kulutus ja tuotanto ovat jatkuvassa muutoksessa
Koti ruoanvalmistuksen ja syömisen paikkana on keskeinen osa ruokajärjestelmää. Kylmäsäilytys, sähkö, kaasu ja vesihana, suomalaisittain ylellisyydestä normiksi muuttuneet tekijät, ovat mullistaneet kodin ruokahuollon. Samalla prosessoidut elintarvikkeet ovat muuttaneet ruoanvalmistusta. Meitä saattaa huvittaa valmiiksi käsitellyt kasvikset samalla kun pidämme normaalina broilerin ostamista pannuvalmiina suikaleina. Kotikeittiön ja tuotetarjonnan muutokset kokenut sukupolvi ymmärtää asian omakohtaisesti.
Ruoan tuotannon ja kulutuksen vuorovaikutuksena tapahtuu vähittäistä muutosta jatkuvasti, kyse ei ole vain suurista näkyvistä murroksista ja rajoituksista.
Seuraavan kerran kun huomaamme kassajonossa unohtaneemme kestokassin kotiin ja pohdimme ostoskassin valintaa, voisimme kääntää katseen ostoskoriin ja kuvitella, miltä sen sisältö näyttäisi tulevaisuuden, menneisyyden tai jossain toisella puolen maailmaa asuvan ihmisen silmin.
Marja Salo on SYKEn tutkija, joka on syksystä 2019 kevääseen 2021 virkavapaalla SYKEstä. Hän viimeistelee väitöskirjaa kotitalouksien kulutuksen ohjauksesta Helsingin yliopistoon Koneen säätiön tuella. Kigalin arkeen tutkija tutustuu parhaillaan puolisonsa työn vuoksi.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.