Ajankohtaista
Kaksitasouomat pidättävät ravinteita ja kiintoainetta sekä lisäävät maatalousmaan monimuotoisuutta
(Vesistökunnostusverkoston uutiskirje joulukuu 2023)
Valumavesi-hankkeessa on seurattu vuodesta 2020 lähtien maa- ja metsätalousalueilla olevien kaksitasouomien ja laajemmin valuma-aluetasoisen luonnonmukaisen vesienhallinnan toimivuutta. Hankkeessa on pilotoitu myös tulvatasanteiden hoitotoimenpiteiden toteutusta sekä tutkittu hoidon vaikutuksia tulvatasanteiden toimintaan. Lisäksi on tutkittu kaksitasouomien vaikutuksia uomaympäristön monimuotoisuuteen. Millaisia tuloksia saatiin?
Valumavesi-seminaari kiinnosti
(Uutinen 1.11.2023)
”Tutkimus osoittaa kaksitasouoman hyödyt” oli aiheena Valumavesi-seminaarissa Helsingissä lokakuun lopulla. Paikalla oli noin nelisenkymmentä henkeä ja etäyhteydellä kuutisenkymmentä henkeä. Seminaarin esiteltiin uusimmat tutkimustulokset peltojen ja metsien tulvatasanteellisten uomien vaikutuksista vedenlaatuun, tulviin ja biodiversiteettiin sekä keskusteltiin tulvatasanteiden hoidosta ja rahoituksesta.
Uusia menetelmiä peltojen kuivatustilan ja tulvaherkkyyden arviointiin
(Vesikirje kesäkuu 2023)
Paikkatietoaineistot kattavat koko Suomen, ja ne tarjoavat mahdollisuuden peltojen kuivatustilan arviointiin joka puolella Suomea. Tulvaherkkiä peltoja voidaan tunnistaa pintavaluntamallinnuksella ja tulkita satelliittikuvista. Pellon pinnan ja ojan vedenpinnan korkeuseron eli kuivavaran laskeminen onnistuu yleispiirteisesti laserkeilausaineiston pohjalta.
Sopivatko viljelijän ja ympäristön edut samaan ojaan?
(Suomen Vesistösäätiön blogi 30.5.2022)
Maatalouden kokonaisvaltainen kestävyys edellyttää kuivatustoiminnalta ympäristöystävällisyyttä. Kaksitasouomaa voidaan sen monihyötyisyyden vuoksi pitää nerokkaana innovaationa; menetelmällä täytetään viljelijän tavoitteet kuivatustilan parantamisesta ja tulvahaittojen vähentämisestä ja samalla huomioidaan vesiensuojelulliset tavoitteet sekä maatalousympäristön monimuotoisuus, kirjoittaa Pasi Valkama blogissaan.
Mittauksia tehdään talvellakin
(Uutinen 27.1.2022)
Sipoon Ritobäckenin kaksitasouomakohteella tehtiin tammikuun lopulla talvihuoltoa: mittausantureiden puhdistusta, huollettujen antureiden asennusta ja aurinkopaneelin asennus. Kohteessa seurataan jatkuvatoimisesti vedenkorkeutta, virtaamaa, sameutta ja siitä johdettua kiintoainepitoisuutta ja kokonaisfosforipitoisuutta sekä nitraattipitoisuutta. Sateet ja lumensulanta nostivat uoman veden pintaa tammikuussa jopa useilla kymmenillä senteillä, mutta uoma- ja peltoeroosio pysyivät alhaisena.
Tulvatasanteiden toteuttamiseen ja hoitoon ohjeistusta
(Vesistökunnostusverkoston uutiskirje 28.8.2021)
Tulvatasanteellisten kaksitasouomien hoitoa ja tutkimusta esiteltiin pellonpiennartilaisuudessa Tyrnävän Leppiojalla ja Sipoon Ritobäckenillä elokuussa. Paikalla molemmissa tapahtumissa oli yli 30 maanviljelijää ja myös muutamia toimittajia. Kaksitasouomien tulvatasanteen kasvillisuus vaatii säännöllistä hoitoa. Näin esimerkiksi uoman vedenjohtokyky säilyy. Leppiojan ja Ritobäckenin kaksitasouomat on rakennettu kymmenen vuotta sitten, ja kasvillisuutta niiltä niitettiin nyt ensimmäistä kertaa.
Tulvatasanteelle kylvettiin kukkia
(Uutinen 30.4.2021)
Uuhikonojan kaksitasouoman tulvatasanteille Tammelassa on kylvetty käsin kukkien siemeniä. Seoksessa oli käenkukkaa, rantakukkaa, särmäkuismaa ja puna-ailakkia. Tarkoituksena on seuraavan kolmen vuoden tutkia muun muassa, miten kukkakaistojen perustaminen onnistuu ja miten ne houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä, kuten kimalaisia ja päiväperhosia. Myös viljelijöiden suhtautumista kukkakaistojen perustamiseen selvitetään.
Viljelijän ja tutkimuksen yhteistyöllä vesistöt hyvään tilaan
(MTK:n Vesiohjelman blogi 10.3.2021)
Peltojensa laitamilla tarpovan viljelijän havainnot virtaavan veden syömistä urista, ojan penkan sortumista tai pellolla toistuvasti seisovasta vedestä, saavat hänet miettimään, miten kyseiset tilanteet vaikuttavat hänen elinkeinoonsa. Tutkijalle samat havainnot ovat merkki potentiaalisista ravinteiden ja kiintoaineen kuormituslähteistä, jotka voivat muodostaa riskin lähivesistöjen rehevöitymiselle tai vaikkapa taimenen kutusoraikkojen liettymiselle, kirjoittaa Pasi Valkama blogissaan.
Uudella tutkimuksella tietoa ja menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan
(HAMK:n Ojat kuntoon -blogi 11.1.2021)
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa on voimistumassa painotus kohti kokonaisvaltaisesti kestäviä toimintatapoja. Ratkaisujen tulee olla paitsi teknisesti toimivia muuttuvassa ilmastossa, myös pyrkiä parantamaan luonnon monimuotoisuutta, uomamorfologiaa ja veden laatua. Uudet Valumavesi– ja NBS-VEGE-NUTRI-hankkeet tuottavat mm. aiempaa laaja-alaisemmin tietoa uomakasvillisuuden ja tulvatasanteellisten kaksitasouomien toiminnasta ja vaikutuksista, kirjoittaa Kaisa Västilä blogissaan.
Maatalousuomien luonnonmukaistamisen vaikutuksia tutkitaan
(Uutinen 17.12.2020)
Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeessä 7/2020 kerrotaan, miten tulvatasanteelliset kaksitasouomat monipuolistavat peltojen halki virtaavien ojien ympäristöä ja luovat maatalousmaisemaan luonnonmukaisemman virtavesielementin. Luonnonmukaisen vesirakentamisen ja peruskuivatuksen odotetaan tarjoavan hyötyjä niin tulvien kuin kuivuudenkin hallintaan, mutta myös vedenlaadun ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.
Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla
(Tiedote 9.11.2020)
Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden kiintoaineesta ja ravinteista. Maastotutkimuksia tehdään muun muassa Raaseporinjoella, Sipoon Ritobäckenillä ja metsävaltaisella valuma-alueella Lopella.