Ajankohtaista
-
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotannossa. Sulfa II -hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16/2020. (pdf) (16,3 MB)
-
Tiedote: Happamien sulfaattimaiden ongelmiin kehitetty uusia keinoja
-
Happamilla sulfaattimailla sijaitseva turvetuotantoalue kannattaisi tuotannon päätyttyä vesittää kosteikoksi (Vesikirje 30.9.2019)
-
Tiedote:
Uusia keinoja turvetuotannon happamuusriskien hallintaan.
-
Hankkeen loppuseminaari pidettiin 13.5.2019 Oulussa. Esitysten tallenteet ovat katsottavissa osoitteessa https://prospectumlive.com/event/sulfa2.
- Tilaisuuden esitykset
- Johdatus SulfaII -hankkeeseen, Raimo Ihme, SYKE (pdf, 1,2 MB)
- 1. Happaman kuormituksen muodostumisen ennakointi
- Happamat sulfaattimaat, niiden tunnistaminen ja riskinarviointi, Peter Österholm, Åbo Akademi (pdf, 7,0 MB)
- Karkearakenteisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet, Stefan Mattbäck, Geologian tutkimuskeskus (pdf, 5,5 MB)
- Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset, Jaakko Auri, Geologian tutkimuskeskus (pdf, 2,4 MB)
- Happamuuskuormituksen ennustaminen valuma-aluetasolla, Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus (pdf, 1,3 MB)
- 2. Happaman kuormituksen hallinta turvetuotannossa
- Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen, Miriam Nystrand, Åbo Akademi (pdf, 3,3 MB)
- Jo muodostuneen happamuuskuormituksen hallintamahdollisuudet, Mirkka Hadzic, Suomen ympäristökeskus (pdf, 2,5 MB)
- Käytännön kokemuksia happamuusriskien hallinnasta, Minna Arola, Oulun Energia Oy (pdf, 3,4 MB)
- 3. Kommenttipuheenvuorot
Tausta
Pohjanlahden rannikoilla on Litorina-aluetta, joka on Itämeren muinaisen vaiheen entistä merenpohjaa. Litorinameren hapettomille pohjille kerrostui pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Maankohoamisen seurauksena muinaista merenpohjaa on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla rannikkovyöhykkeellä. Lisäksi paikoitellen Suomen kallioperässä esiintyy mustaliuskejaksoja. Mustaliuskeet ovat hiiltä ja rikkiä sisältäviä kiviä, jotka ovat alun perin syntyneet noin kaksi miljardia vuotta sitten merenpohjaan kerrostuneista liejuista.
Molemmille näistä alueista on yhteistä sulfidimineraalien esiintyminen maaperässä. Maaperän kuivatustoiminta, esimerkiksi turvetuotannon tarpeisiin, voi aiheuttaa maaperässä olevan rikin hapettumisen. Sen seurauksena maaperään muodostuu rikkihappoa, joka lisää voimakkaasti valumavesien happamuutta ja liuottaa maaperästä veteen myrkyllisiä metalleja. Nämä yhdessä voivat aiheuttaa haittoja kuivatusalueen alapuolisen vesistön eliöstölle kuten kaloille.
Turvetuotannon ympäristölupaehdoissa otetaan nykyään kantaa mahdollisen sulfidien hapettumisen aiheuttaman happamuusriskin tunnistamiseen ja hapettumisen seurauksena aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. On tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjuntamenetelmiä ja uusia vesiensuojelutekniikoita, jotta vesistökuormitus alapuolisiin vesistöihin voidaan minimoida sekä Litorina- että mustaliuskealueilla.
Tavoitteet ja tehtävät
Hankkeen tavoitteena on selkeyttää happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ongelmien käsittelyä viranomaisten ja turvetuottajien toiminnassa. Hankkeessa pyritään luomaan varautumisjärjestelmä, joka antaa tietoa mahdollisista tulevista happamuushaitoista valuma-aluetasolla. Hankkeessa kehitetään toimintatapoja ja menetelmiä happaman valumaveden syntymisen estämiseksi ja jo muodostuneiden ongelmien ratkaisemiseksi turvetuotannossa.
Hanketoiminta jakautuu kolmeen eri osatehtävään:
1. Varautumissuunnitelma (”happamuustiedotus”) happaman kuormituksen muodostumisen ennakointiin ja mahdollisiin neutralointitoimenpiteisiin
1.1 Kerätään yhteen ja analysoidaan olemassa olevat tiedot maaperästä, säätiedoista, valumaveden laadusta ja määrästä, pohjaveden pinnankorkeuksista, sulfaattimaiden sijainnista ja jokiuoman happamuuden vaihtelusta valuma-aluetasolla Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla pilottialueella. Näiden tietojen avulla luodaan SYKEn operatiivisessa käytössä olevaan Vemala-työkaluun (koko Suomen kattava ravinnekuormitusmalli vesistöille) malli, joka antaa ennakkoon tietoa alueella tarvittavasta neutraloinnista tai muista toimista. Selvitetään myös edellytykset lisätä malliin automaattinen tiedonvälitysmekanismi, joka kertoisi happamoitumisriskistä kyseessä olevan alueen tiedotuksesta vastuussa olevalle taholle. Hankkeessa kartoitetaan myös ne tahot, jotka voisivat olla vastuussa alueellisesta tiedottamisesta. Malli on hyödynnettävissä tulevaisuudessa kaikkien alueella sijaitsevien maankäyttömuotojen happamuustilanteiden ennustamiseen.
1.2 Selvitetään, kuinka kaukana turvetuotannon happaman kuormituksen vaikutus vastaanottavassa vesistössä näkyy.
Tulokset:
- Happamuustiedotusmalli pilottialueelta, joka antaa jatkossa tiedon mahdollisesta happamuuden lisääntymisestä alueella ja mahdollisesta neutralointitarpeesta
2. Toimintamallit olemassa olevien ongelmien ratkaisemiseksi ja tuleviin ongelmiin varautumiseksi
2.1 Olemassa olevan tiedon ja uusien selvitysten perusteella selvitetään, millä menettelytavoilla voidaan minimoida niiden turvetuotantoalueiden happamoitumisriskit, jotka sijaitseva potentiaalisilla happamilla sulfaattimailla. Tarkennetaan turvetuotantoalueiden happamuuden syntymekanismia sekä selvitetään olemassa olevan tiedon avulla laskennallisesti maan happamoitumisesta erilaisissa skenaarioissa tulevia riskejä.
2.2 Selvitetään, miten jo syntyneitä happamuusongelmia voidaan tehokkaasti ratkaista käytännön mittakaavassa.
2.3 Kehitetään toimintamallit happamilla sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden ympäristöystävälliselle jälkikäytölle.
Tulokset:
- Toimintamallit, joilla happamoitumista voidaan riskialueilla välttää taloudellisesti toimien.
- Ohjeistus, mitä enakkoselvityksiä tarvitaan luvituksessa, kun toimitaan sulfaattimaariskialueilla.
- Käyttökohteita polttolaitoksien tuhkille ja metsäteollisuuden lietteille.
- Toimintamallit erityyppisten happamien turvetuotantokohteiden jälkikäytön aikaisen ympäristökuormituksen minimoimiseksi.
- Ohjeistus turvetuotantoalueiden riskiluokituksesta mm. maaperätietoihin, geologiaan ja turvepaksuuksiin perustuen.
3. Tiedotus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä hankehallinto
Hankkeen suunnittelu ja tiedottaminen tehdään tehdään yhteistyössä hanketoimijoiden, sidosryhmien ja viranomaisten välillä.
Menneet tapahtumat
Tiedotteet, uutiset ja artikkelit
Julkaisut
Hanke-esittelyt
Lisätietoja
-
Mirkka Hadzic, Projektipäällikkö, puh. 0295 251 024, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
-
Raimo Ihme, Hankkeen vastuullinen johtaja, puh. 0295 251 207, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi