Tausta
Uhanalainen ja erityisesti suojeltu harjusinisiipi (Scolitantides vicrama) esiintyy Suomessa nykyisin vain Säkylänharjulla. Tämä on suuri riski lajin säilymisen kannalta, sillä yksittäistä esiintymää voi sattumalta kohdata esimerkiksi ankara metsäpalo tai muu onnettomuus. Lajin suojelutaso paranisi merkittävästi, jos sille onnistuttaisiin perustamaan siirtoistutuksen avulla yksikin uusi elinvoimainen esiintymä.
Säkylänharjun perhospopulaation nykykoosta ei kuitenkaan ole ollut riittävän tarkkaa tietoa. Lajin nykytilanne siellä olikin ensin selvitettävä, jotta voitiin arvioida onko siirtoistutus ylipäätään turvallista tehdä aiheuttamatta uhkaa lähtöpopulaatiolle.
Hankkeen tavoitteet
Tällä Ympäristöministeriön rahoittamalla PUTTE-hankkeella oli seuraavat tavoitteet:
- Selvittää kesällä 2015 harjusinisiiven Säkylänharjun lähtöpopulaation nykytila, sekä koota yhteen ja raportoida lajin aiemmat seurantatiedot vuosilta 1995–2014.
- Suorittaa kesällä 2016 harjusinisiiven siirtoistutus Säkylänharjulta läntiselle Uudellemaalle. Tämä kuitenkin edellyttää, että lähtöpopulaatio havaitaan edelliskesän selvityksessä riittävän elinvoimaiseksi.
- Seurata siirtoistutuksen onnistumista kohdealueella vuosina 2016–2017.
- Tukea Metsähallitusta Säkylänharjulla tehtävien paahdeympäristöjen kunnostustoimien suunnittelussa.
Hankkeen eteneminen
Hanke käynnistyi vuoden 2015 alussa. Ensimmäisenä työvaiheena kerättiin yhteen harjusinisiiven aiemmat seuranta-aineistot Säkylänharjulta. Samalla selvitettiin alueella aiemmin tehdyt kunnostustoimenpiteet ja arvioitiin niiden vaikuttavuutta perhosen kannalta.
Kesällä 2015 selvitettiin Säkylänharjun harjusinisiipikannan nykytila kattavan merkintä-jälleenpyyntitutkimuksen avulla. Tulosten perusteella alueen perhoskannan arvioitiin olevan riittävän suuri lajisiirtoa varten. Tämän ansiosta lajisiirto Hämeeseen toteutettiin suunnitellusti kesällä 2016. Siirto onnistui hyvin, sillä perhosten havaittiin pysyvän hyvin niiden lisääntymiseen soveliaalla elinalueella, käyttäytyivät lajityypillisesti ja naaraat myös munivat aktiivisesti ravintokasveille.
Siirretyn perhoskannan tilaa seurattiin edelleen kesällä 2017. Seuranta onnistui vaikeista sääoloista huolimatta hyvin, mutta alueen perhoskanta osoittautui huolestuttavan pieneksi. Etsinnöissä löydettiin yhteensä vain 10 harjusinisiipiyksilöä. Siirretyn perhoskannan tulevaisuus näytti siis huolestuttavalta.
Seurantaa on jatkettu myös kesinä 2018, 2019 ja 2020, jolloin alueelta löydettiin 4, 10 ja 3 perhosyksilöä. Populaatio on siis sinnitellyt hengissä, mutta se on kooltaan äärimmäisen pieni ja saattaa hävitä koska tahansa. Lajin tilanne pyritään tarkistamaan myös kesällä 2021.
Tarkempi kuvaus siirtoistutuksesta ja sen seurannasta parina ensimmäisenä vuotena löytyy alla ladattavissa olevan Lenninsiipi -lehden sivuilta 9-11:
Tulosten raportointi
Hankkeen keskeiset tulokset on julkistettu vuosittain mediatiedotteissa, jotka löytyvät ohesta. Tämän ohella tulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin rahoittajalle sekä Metsähallitukselle. Hankkeen tuloksia on lisäksi julkaistu alta löytyvissä Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-lehden artikkeleissa:
Lisätietoja
tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus
puh. 040-0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi