Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty uusi järjestelmä vesien tilan seurantaan (Laine 2017). Datafuusio-järjestelmä yhdistää satelliittitulkinnat ja paikan päällä tehdyt mittaukset. Yhdistäminen tuottaa kattavan arvion vesien ekologisen tilan alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta.
Datafuusio-järjestelmä (SDFS) kehitettiin osana Ympäristöseurannan uudet menetelmät -hanketta. Järjestelmällä voi yhdistää eri lähteistä saatavaa pintavesien ympäristötietoa, kuten tietoa a-klorofyllin pitoisuudesta ja sameudesta. Tiedot voivat olla peräisin perinteisistä seurannoista, automaattisilta mittausasemilta ja satelliiteista.
Järjestelmään kehitettiin karttapohjainen QGIS-käyttöliittymä datan käsittelyyn ja visualisointiin. Ensimmäisiä tuloksia on nähtävissä TARKKA-verkkopalveluun. Järjestelmän ohjelmistot ovat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) palvelimella, ja SYKE toimii niiden ylläpitäjänä. Järjestelmän käyttäjäkoulutusta on jo järjestetty vesien tila-arvioiden parissa työskenteleville tutkijoille ja asiantuntijoille.
Helsinki-Porkkalan meri- ja rannikkoalueen klorofyllipitoisuus
Helsinki-Porkkalan meri- ja rannikkoalueen klorofyllipitoisuuden havainnot fuusioitiin 2.4.–18.9.2010 (Kuvat 1 ja 2). Yhdistetty tieto mukailee havaintoja silloin, kun niitä on saatavilla, ja interpoloi puuttuvat arvot ajassa ja paikassa. Estimaatin epävarmuus kasvaa, mitä kauemmaksi tunnetusta havainnosta mennään.
Kuva 1. Aikasarjamallin ennusteita ja havaintoja tarkastelupisteessä (2.4.-10.5.2010), joka on merkitty tähdellä kuvan 1 paneeleihin. Punaisella värillä kuvattu mallitulos ja sen epävarmuus ±2*keskihajonta. Siniset pisteet ovat tarkastelupisteen läheisyydessä olevia satelliittihavaintoja ja kaksi vihreää pistettä (ajanhetkillä 11 ja 38) ovat in situ -havaintoja. Pystyviiva päiväindeksin 13 kohdalla on päiväys 14.4.2010.
Kuva 2. Helsinki-Porkkalan merialueen interpoloitu a-klorofyllin pitoisuus (µg/l)
Datafuusion tuloksista veden ekologisen tilan mittareihin
Datafuusio tuottaa kattavan ja realistisen kuvan vesien ekologisen tilan alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta. Esimerkiksi a-klorofyllin tuloksia voidaan käyttää vesimuodostuman ekologisen tilan luokittelussa. Tällä on suuri merkitys vesien- ja merenhoidossa sekä ympäristöön vaikuttavien hankkeiden luvituksessa ja lupien valvonnassa (Paloniitty 2017).
Lisätietoja:
- Johtava tutkija Olli Malve, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Erikoistutkija Kari Kallio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.y.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä:
-
Ympäristöseurannan uudet menetelmät
- Laine, M., Haario, H., Kettunen, J. ja Malve, O. 2017. Havaintojen yhdistämisellä tehoa vedenlaatuseurantaan. Vesitalous 2/2017 (pdf)
- Paloniitty, T., Kettunen, J. ja Malve, O. 2017. Ympäristötiedon tuotanto uudistuu – muuttuvatko luvitus ja valvonta? Vesitalous 2/2017 (pdf)