© Kuva: Ilkka Lastumäki / itameri.kuvat.fi
Suomen merialueilla on edelleen melko runsaasti sinilevää veteen sekoittuneena erityisesti Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä, mutta laajoja sinilevän pintalauttoja ei ole enää havaittu. Järvillä runsaat sinileväkukinnat ovat vähentyneet ja sinilevätilanne on nyt ajankohdalle tyypillinen. Uusia pintakukintoja voi vielä esiintyä sekä järvillä että merialueilla, jos sää on tyyni ja helteinen.
Suomen merialueilla sinilevää veteen sekoittuneena, sinilevälauttoja Gotlannin altailla
”Sinilevää on yhä varsin runsaasti veteen sekoittuneena Suomenlahden keskiosissa Porvoosta länteen, Saaristomeren eteläpuolella ja Selkämerellä Porin edustan avomerialueella. Sinilevien muodostamia laajoja pintalauttoja ei Suomen merialueilla ole enää satelliittikuvissa nähty, ja jatkuessaan tuulinen sää pitää sinilevät veteen sekoittuneena. Sinileväpigmenttien määrä Helsingin ja Tukholman välillä on kuitenkin hieman suurempi kuin elokuun alussa”, sanoo tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Sinilevälauttoja esiintyy edelleen Suomen merialueiden ulkopuolella pohjoisella ja itäisellä Gotlannin altaalla. Voimakkaimmat sinilevälautat sijaitsevat tällä hetkellä lähellä Latvian rannikkoa. Tiedot perustuvat SYKEn satelliittitulkintoihin sekä M/S Silja Serenadelle ja M/S Finnmaidille asennettujen Algaline-laitteiden mittaustuloksiin.
SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen ajelehtimisennusteen mukaan Gotlannin altaan sinilevälautat liikkuvat perjantaihin asti pohjoiseen. Perjantain jälkeen sinilevälauttojen ajelehtimissuunta kääntyy itää kohti, joten Latvian rannikolle saattaa ajautua lisää sinilevämassoja.
Järvi-meriwikiin ilmoitettujen havaintojen perusteella sinilevää esiintyy yhä rannikoilla paikoittain itäiseltä Suomenlahdelta aina Selkämerelle Porin eteläpuolelle saakka. Rannikolla sinilevätilanne voi vaihdella lyhyidenkin välimatkojen sisällä ja myös samalla rannalla sinilevätilanne voi muuttua nopeasti suuntaan tai toiseen.
Utön saaressa sijaitsevan automaattisen kuvantamislaitteen lähettämien kuvien perusteella sinilevien määrä on vähentynyt ja pienikokoisten siimallisten levien eli nanoflagellaattien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Monet nanoflagellaatit pystyvät hyödyntämään sinileväkukinnan hajoamisen yhteydessä vapautuvia orgaanisia aineksia, joten sinileväkukinnan hajoaminen tarjoaa niille suotuisat kasvuolot.
Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 17-20, Selkämerellä 15-20, Saaristomerellä 21-22 ja Suomenlahdella 17-21 astetta.
Järvillä runsaat sinileväkukinnat vähentyneet
”Järvillä sinilevähavainnot ovat edelleen vähentyneet ja tilanne on nyt keskimääräisellä tasolla ajankohtaan nähden. Tyynen ja helteisen sään jatkuessa uusia pintakukintoja voi kuitenkin vielä esiintyä”, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla pääosassa järviä ei ole havaittu sinilevää. Hieman sinilevää esiintyi 37:lla, runsaasti 9:lla ja erittäin runsaasti vain yhdellä havaintopaikalla. Runsaat havainnot ovat pääosin eteläisen Suomen järviltä, joilla sinilevää on ollut runsaasti edellisinäkin viikkoina ja sinileväongelmia myös aiempina kesinä. Muutamalla seurantajärvellä sinilevätilanne on jatkunut jo pari kuukautta.
Kansalaisilta tulleiden sinilevähavaintojen määrä on selvästi vähentynyt tällä viikolla ja havainnot painottuvat Etelä- ja Keski-Suomeen.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Varo sinileväistä vettä
Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Iso kartta viikon 32 levätilanteesta
Lisää aiheesta
Valtakunnallinen levätiedotus
Kuvia
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi tutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila
Ryhmäpäällikkö Mika Raateoja Suomen ympäristökeskus SYKE (10.8.saakka)
puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE (13.8.alkaen)
puh. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintä
Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 997, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi