© Ilkka Lastumäki
Kuluneella viikolla vallinnut viileä ja tuulinen sää on hillinnyt sinilevän kasvua ja pitänyt sinilevän sekoittuneena veteen. Sekä Suomen merialueilla että järvillä sinileväkukinnat ovat vähentyneet viime viikosta, mutta mikäli sää lämpenee ja tuuli tyyntyy sinilevät voivat jälleen runsastua.
Sinilevät vähentyneet Suomen merialueilla
Sinilevien määrä Suomenlahdella ja Selkämerellä on vähentynyt viime viikosta ja tuuli on sekoittanut pintaleväesiintymiä veteen. Satelliittikuvatulkintojen ja Rajavartiolaitoksen lentäjien ilmoittamien havaintojen lisäksi sinilevien vähenemisestä kertoo sinileväpigmentin määrän aleneminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä kulkevan M/S Silja Serenaden Alg@line-laitteiston mittaustuloksissa.
Ahvenanmaan eteläpuolelta Alg@line-laitteiston avulla kerätyissä vesinäytteissä valtalaji oli Nodularia spumigena -sinilevä, Utön edustalla ei-typpeäsitovat Oscillatoriales/Synechococcales -sinilevät olivat erittäin runsaita, ja Helsingin edustalla Aphanizomenon flosaquae -sinilevän lisäksi Heterocapsa triquetra -panssarisiimalevä oli hyvin runsas. Kaikilla näytepisteillä esiintyi Aphanizomenon- ja Nodularia-sinilevien lisäksi myös Dolichospermum-suvun sinileviä.
Valtakunnallisen sinileväseurannan rannikon havaintopaikoilla sinilevää on esiintynyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Rannikolla sinilevätilanne voi vaihdella lyhyidenkin etäisyyksien välillä, ja muuttua samalla rannalla myös saman päivän aikana.
”Sinilevän määrä Suomen merialueilla on vähentynyt viime viikosta ja pintaesiintymät ovat sekoittuneet veteen. Mikäli sää lämpenee ja tuuli tyyntyy, sinilevien määrä ja niiden muodostamat pintaesiintymät voivat jälleen runsastua merialueilla”, tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Ilmatieteen laitoksen mukaan meriveden pintalämpötila on Perämerellä 8–17°C, Selkämerellä 7–17°C, Saaristomerellä 17–20°C ja Suomenlahdella 8–19°C.
Järvillä sinilevää keskimääräistä vähemmän
Kylmä ja tuulinen sää on selvästi vähentänyt sinilevän määrää järvillä. Tällä hetkellä sinilevää on havaittu 22 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Suurimmassa osassa maata sinilevää on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ainoastaan Kaakkois-Suomen ja Hämeen alueella sinilevätilanne on ajankohdalle tyypillinen. Viime päivinä suurin osa kansalaisilta tulleista havainnoista on paikoilta, joilla ei ole havaittu sinilevää. Kansalaisten ilmoittamat havainnot sinilevästä on tehty suurimmaksi osaksi 4-6 päivää sitten.
”Tällä hetkellä ajankohtaan nähden viileä sää ei suosi sinilevien kasvua ja tuulet pitävät sinilevän sekoittuneena veteen. Pitkään jatkuva, samaan suuntaan puhaltava tuuli voi kuitenkin ajaa sinilevää rannoille. Mikäli sää lämpenee ja tuuli tyyntyy, sinilevä voi vielä runsastua järvillä”, tutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Keskimääräistä viileämmät päivä- ja yölämpötilat ovat laskeneet järvien pintavesien lämpötiloja usealla asteella. Tällä hetkellä järvissä pintavesien lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa 18–21°C sekä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaa ja Lapin alueella Suomessa 10–17°C.
Sinileväiseen veteen on aina syytä suhtautua varoen
Sinilevää sisältävään veteen on syytä suhtautua aina siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevätilanne järvien ja meren rannoilla voi vaihdella lyhyidenkin etäisyyksien välillä ja muuttua samallakin paikalla yhden päivän aikana. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin ja viedään eläin eläinlääkäriin.
Myrkytystietokeskus vastaa puhelimitse ympäri vuorokauden äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin maksuttomassa numerossa 0800 147 111.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Erittäin runsaana esiintyessään sinilevä voi muodostaa maalia tai hernekeittoa muistuttavan leväpuuron, joka rantavesiin ja rannalle ajautuessaan voi muuttua räikeän turkoosiksi.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Uimarantojen levätilanne
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Ajantasaiset tiedot uimarantojen sinilevätilanteesta löytyvät kuntien verkkosivuilta ja -palveluista. Esimerkiksi Helsingin ja Espoon uimarantojen sinilevätilannetta voi seurata osoitteesta https://ulkoliikunta.fi/.
Lisätietoa uimavesien seurannasta antaa terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL):
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kansalaisetkin voivat perustaa omia havaintopaikkoja ja tallentaa niille sinilevähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja ja havaintoa tukevia kuvia voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Merialueiden osalta tiedotus koskee pääasiassa avomerialueita.
Leväkukintojen riskiarvio
Itämeren sinilevätilannetta taustoittava tiedote
Valtakunnallinen levätiedotus
Kuvia
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
Tutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE (2.8. asti)
puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE (5.8. alkaen)
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE (2.8. asti)
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE (5.8. alkaen)
puh. 0295 251 106, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila
Vanhempi tutkija Antti Räike, Suomen ympäristökeskus SYKE (2.8. asti)
puh. 0295 251 586, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE (5.8. alkaen)
puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintä
Viestintäharjoittelija Ville Jäppinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 252 095, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi