Valtakunnallinen leväkatsaus 19.7.2018: Runsaita sinileväkukintoja Suomenlahdella sekä Saaristomeren etelä- ja kaakkoisosissa, järvillä sinileväkukinnat jatkuvat

Tiedote 19.7.2018 klo 14.31
Saaristomeri
Sinilevätilanne 18.7.2018 satelliittikuvalta: Sinileväkukintoja Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueella. Lähde: ESA Copernicus Sentinel Data 18.7.2018, prosessointi SYKE.

Sinileväkukinnat ovat olleet poikkeuksellisen runsaita Suomenlahdella sekä Saaristomeren etelä- ja kaakkoisosissa. Sinilevien määrä on lisääntynyt myös Ahvenanmaan lounais- ja eteläpuolella. Järvillä runsaita sinileväkukintoja esiintyy pääasiassa Etelä-Suomen alueella, mutta levähavaintoja on tehty lähes koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta. 

Sinilevää runsaasti Suomenlahdella sekä Saaristomeren etelä- ja kaakkoisosissa

Sinilevää on runsaasti Suomenlahdella sekä Saaristomeren etelä- ja kaakkoisosissa. Levämassat ovat ajelehtineet länteen päin, joten sinilevätilanne etenkin itäisimmällä Suomenlahdella on hieman helpottunut, kun taas Ahvenanmaan lounais- ja eteläpuolella sinilevien määrä on lisääntynyt. Voimakkain levälautta on tällä hetkellä Utö-Jurmo-Nötö -alueella. Selkämerellä Ahvenanmaan pohjoispuolella sinilevää on runsaasti osin pintaan nousseena ja sinilevälautta on kehittymässä alueella laajemmaksi. Tiedot käyvät ilmi SYKEn kaukokartoituksen satelliittitulkintojen ja Algaline-seurannan tuloksista. Etenkin rannoilla levätilanne voi kuitenkin vaihdella huomattavasti lyhyidenkin etäisyyksien välillä.

Järvi-Meriwikiin on tullut runsaasti sinilevähavaintoja eri puolilta Suomen rannikkoa, mutta etenkin Suomenlahdelta. Erittäin runsaista sinileväesiintymistä on ilmoitettu kuluneella viikolla Suomenlahdelta sekä viime päivien aikana myös muutamalta paikalta Korppoon-Örön-Jurmon alueelta.

SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen ajelehtimisennusteen mukaan Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa levälautat ajelehtivat perjantai-iltaan asti edelleen pääasiassa länteen, mutta kääntyvät sitten kaakon suunnalle. Selkämeren levälautta pysyy lähes paikoillaan.

Useilla järvillä edelleen sinilevää

Lämpimät järvivedet ovat aikaistaneet sinileväkukintoja noin kolmella viikolla ja ajankohtaan nähden sinileväkukintoja esiintyy edelleen keskimääräistä enemmän. Yleisesti havainnoissa on vain hieman levää ja ne keskittyvät ranta-alueille.

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla sinilevätilanne on pääosin edellisten viikkojen kaltainen. Osalla järvistä levän runsaus on vähentynyt tai levää ei ole havaittu enää. Toisaalta uusilta kohteilta on tällä viikolla tehty havaintoja. Hieman sinilevää esiintyi 44:lla, runsaasti 13:lla ja erittäin runsaasti yhdellä havaintopaikalla. Runsaat havainnot ovat pääosin järvillä, joilla on ollut aiempinakin vuosina leväongelmia. Vähäravinteisissa järvissä sinilevää on silmämääräisesti havaittavissa yleensä lyhyen aikaa.

Satelliittikuvissa ei näy laajoja pinta-lauttoja suurilla järvillä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä on havaittavissa levälauttoja. Järvillä pintalautat ovat runsaudeltaan vaatimattomia verrattuna merialueisiin, mutta eivät silti vähäisiä. Rantojen lähellä on havaittavissa leväesiintymiä esimerkiksi Puruvedellä. Myös Etelä-Suomen pienten, rehevien järvien leväkukinnat näkyvät hyvin satelliittikuvissa.

Kansalaiset ovat ilmoittaneet useita levähavaintoja Vaasan-Joensuun akselin eteläpuolisesta Suomesta. Pääosin havainnoissa on todettu hieman sinilevää. Runsaasta sinilevästä on tullut 4 havaintoa. Erittäin runsaasta sinilevästä on kaksi havaintoa uimarannoilta.

 

Puruvesi
Satelliittikuva Puruvedeltä maanantailta 16.7.2018. Suurilla järvillä näkyy levää tyypillisesti lähellä rantoja ja saarten ympärillä. Lähde: ESA Copernicus Sentinel Data 16.7.2018, prosessointi SYKE.
Säkylän Pyhäjärvi
Säkylän Pyhäjärvi ja sen pohjoispuolella rehevä Köyliönjärvi. Kuva sunnuntailta 15.7.2018. Lähde: ESA Copernicus Sentinel Data 15.7.2018, prosessointi SYKE.

Varo sinileväistä vettä

Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.

Yleisten uimarantojen sinilevätilannetta valvovat kuntien ja kaupunkien terveydensuojeluviranomaiset.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Järvi- ja merialueiden sinilevähavaintoja voi ilmoittaa Ympäristöhallinnon ylläpitämään Järvi-meriwikiin käyttäen Havaintolähettiä. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla.

Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

 

Iso kartta viikon 29 levätilanteesta

Lisää aiheesta

Valtakunnallinen levätiedotus

Kuvia

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

Korkeakouluharjoittelija Henna Raitanen, Suomen ympäristökeskus SYKE (20.7. saakka)
puh. 050 359 8046, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE (23.7.alkaen)
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Merialueilta

Sinilevätilanne merialueilla

Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Itämeren tila

Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kehittämispäällikkö Heikki Pitkänen, Suomen ympäristökeskus SYKE (20.7. saakka)
puh. 0295 251 516, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Risto Lignell, Suomen ympäristökeskus SYKE (23.7.alkaen)
puh. 0295 251 377, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintä

Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 997, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: